Tulevaisuuden tekijät sydämessä – 18. LUMA-päivät kutsuvat Maija Akselaa kesäkuussa
Marraskuussa 60 vuotta täyttänyt johtaja, professori Maija Aksela -nk. LUMA-äiti- on nähnyt matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen kehittymistä pitkään. Hän on ollut aktiivinen MAOL ry:n jäsen, toimija ja yhteistyökumppani yli 30 vuotta. Maija on tehnyt noin 25 vuotta opettajankoulutusta ja tutkimusta Helsingin yliopistossa. Hän oli perustamassa ensimmäistä LUMA-keskusta Helsingin yliopistoon vuonna 2003 ja kansallista LUMA-keskus Suomi -verkostoa (11 yliopistoa, 13 keskusta) vuonna 2013. Hän on toiminut sen johtajana alusta lähtien. Kävimme kysymässä, mitä Maijalle kuuluu. Samalla teemme yhteenvetoa Maijan uran käännekohdista ja kuulemme ajankohtaista LUMA-asiaa.
Nuoruus
Olet kotoisin Keski-Pohjanmaalta, Perhosta. Mikä sinua innosti luonnontieteisiin nuorena? Mitä harrastit nuorena?
Rakkauteni luontoon ja kiinnostus luonnon ihmeisiin tulee vahvasti sekä kotoa että koulusta. Hyvät ja innostavat opettajat ovat olleet innoittajani ja esikuvinani peruskoulun aikana Perhossa ja lukioaikana Vetelissä. Muistan kiitollisuudella kaikkia opettajiani, ja arvostan opettajien työtä suuresti. Opettajan merkitys on valtava: ”Jokainen opettaja vaikuttaa ainakin sata vuotta: ensin oman työaikansa ja sitten oppilaidensa kautta.” Tärkeä rooli on ollut kaikessa myös kannustavilla vanhemmillani ja lähisuvulla. Isä sanoi usein, että lue niin pitkälle kuin pää kestää. Matematiikkaa laskettiin yhdessä ja vanhemmat olivat kaikin tavoin rinnalla. Sukua on aina matematiikka ja luonnontieteet kiinnostanut.
Olen ollut lapsesta asti nk. moniottelija harrastusten suhteen. Monet asiat kiinnostivat jo silloin: luonnossa kulkeminen, musiikki (viulun ja pianon soitto sekä kuorolaulu), urheilu (hiihdin kilpaa, kesäisin yleisurheilin) ja lukeminen monipuolisesti. Kirjat kiinnostivat. Yksi unelma lapsena oli alkaa kirjastonhoitajaksi.
Mitä harrastat nykyään? Mistä asioista innostut nyt?
Luonto ja luonnossa kulkeminen ovat minulle edelleen tärkeitä. Teen melkeinpä joka päivä koirani kanssa pitkän kävelylenkin luonnossa ja ihailen luonnon kauneutta. Se tuo uusia ideoita, rentouttaa aivoja ja kuntokin kohoaa. Samalla otan kuvia ystävien pyynnöstä ja jaan iloa somessa. Kansainväliset ystäväni ovat erityisesti pyytäneet niitä. Suomi on kaunis maa.
Geometria luonnossa, valo ja värit sekä lintujen elämä kiehtovat minua erityisesti. Mietin usein kävellessä ekosysteemiä, ja sitä, mikä on jokaisen tehtävä luonnossa. Viime aikoina havainnot ovat innoittaneet runojen tekemiseen, ja pyynnöstä kokosin mietteitä kirjaksi omilla kuvilla höystettynä. Pieni opus on tehty iloksi, ja löytyy verkosta maksuttomana suomeksi ja englanniksi (POEMS :: Artmaija for Joy). Viime aikoina olen kirjoitellut kirjaa lapsille ja perheille harrastuksena luonnon ihmeistä ja monitieteisestä tutkimuksesta yhdessä kollegan kanssa. Tieteen iloa kaikille!
Taide kiinnostaa minua nykyisin eri tavoin. Muutama vuosi sitten innostuin maalamaan, ja olen nykyisin myös paikallisen taideseuran hallituksessa edistämässä myös lasten ja nuorten luovuutta (Artmaija-verkkosivuilta löytyy myös töitäni). On ollut ilo huomata, miten paljon uusi avaus on tuonut itselle iloa. Pitää vain rohkeasti uskaltaa elämässä kokeilla uutta. Merkkipäiväni vietin ensimmäisen taidenäyttelyni ”Oivalluksia ja uskallusta!” parissa ystävien kannustamana. Sen tavoitteena oli kannustaa kaikkia löytämään oman luovuuteensa: ”Jokainen voi olla luova.” Suurta iloa tuottivat erityisesti lukuisat kohtaamiset viikon aikana. Pyrin tapahtumalla edistämään tieteen ja taiteen yhteistyötä tiedekasvatuksessa. Näyttelyssäni oli muun muassa LUMA-työpaja luonnonväreistä, ja posterit myös luonnonvärien monitieteisestä nykytutkimuksesta. Tiede kuuluu kaikille! Ohjeet luonnonvärien tutkimiseen löytyvät LUMA-tiedeluokan, Kemianluokka Gadolinin verkkosivuilta.
Perheen ja lastenlasten kanssa yhdessäolo on minulle tärkeintä elämässä. Olen aina halunnut olla mummi. Muun muassa lapsenlapsen (3 v) kanssa on yhdessä tehty omaa kuvakirjaa iloksi yhdessä: maalattu kuvat ja hän on kertonut tarinaa. On myös tehty pieniä tutkimuksia. Uskomatonta on lapsen oppimiskyky ja innostus. Joka hetki voi oppia, myös lapselta.
Olet käynyt Vetelin lukion. Oliko lukioon meno itsestäänselvyys? Mitä on jäänyt mieleen lukioajoista?
Halu oppia ja kehittyä vei eteenpäin. Silloin kotipaikkakunnallani ei ollut lukiota. Suosittuun Vetelin lukioon meni noin puolet luokastamme. Viikot asuimme siellä perheissä ja viikonlopuksi kotiin. Matematiikan kerhot ovat jääneet mieleen yhtenä kohokohtana. Taitava opettaja innosti meidät matematiikan iloon, ja jaksoi iltaisin pitää meille vielä kerhoakin. Laskettiin innolla ja harjoittelu opetti. Kaikki opettajat olivat taitavia.
Lukion jälkeen menit opiskelemaan Oulun yliopistoon. Mikä innosti hakemaan juuri Ouluun? Mikä oli pääaineesi siellä ja kuinka valintaan päädyit? Mitä on jäänyt mieleen Oulusta?
Opettajan merkitys oli valinnassa suuri. Opettajani kannustivat lähtemään Ouluun, vaikka oli kaukana, noin 300 kilometrin päässä. En ollut koskaan edes käynyt Oulussa. Pienen kylän tyttö! Myös yksi esikuvani serkkuni, professori Helena Aksela oli siellä fysiikan osastolla töissä.
Oulussa oli uusi hyvä yliopisto ja LUMA-tieteissä innostavat opettajat. Muun muassa matematiikan innostava äiti Alli Huovinen sytytti meitä matematiikkaan. Olin silloin jo kiinnostunut monipuolisesti kaikista luonnontieteistä. Kiinnostus luontoon ja luonnon kemiaan vei sitten mukanaan. Saksalainen professori Hans Krieger oli innoittajani luonnon kemiassa. Halusin ymmärtää syvemmin, mitä luonnossa, esimerkiksi kasvin sisällä tapahtuu kemiallisesti, ja mitä merkitystä sillä on luonnossa.
Pääaineeni oli opiskeluaikana kemia ja toisina aineina opiskelin matematiikkaa, fysiikkaa ja tietojenkäsittelytiedettä. Tein aineenopettajan pätevyyden. Olisin voinut valita minkä tahansa niistä pääaineeksi. Kaikki ovat kiehtovia. Nykyisin seuraan mielenkiinnolla muun muassa tekoälytutkimusta.
Nykytyössäni on tärkeää ymmärtää kaikkia tieteitä ja oppiaineita sekä Suomen erilaisia lähtökohtia, ja tukea yhdenvertaisesti. Siksi olen innostunut nykyisin myös virtuaalisten palvelujemme kehittämisestä, jotta päästään ”joka kolkkaan ja niemeen” valtakunnallisen LUMA-ohjelmamme 2025 tavoitteen mukaisesti.
Työura
Mitä teit Oulun yliopistosta valmistumisen jälkeen? Ja mitä olet opiskellut Oulun jälkeen?
Kiinnostus luonnontieteisiin vei minut ja mieheni Kanadaan ja Vancouveriin kolmeksi vuodeksi. Molemmat teimme jatko-opintoja ja tutkimusta. Perehdyin itselleni aivan uuteen entsyymikemian tutkimukseen ja laskennalliseen kemiaan (computational chemistry). Sen innoittamana aloitin vuonna 2002 laskennallisen kemian ja molekyylimallinnuksen edistämisen työssäni Suomessa.
Kansainvälinen tutkimusryhmä amerikkalaisen professorin johdolla oli yksi matkan kohokohtia. Toistakymmentä tutkijaa eri kulttuureista ja uskonnoista! Olipa siinä pienen kylän tytöllä ihmettelemistä ja oppimista! Kiinnostus kansainvälisiin kulttuureihin heräsi, ja kantaa tänäkin päivänä. Kansainväliset kulttuurit ja ystävät ovat tavallaan yksi harrastukseni. Vuorovaikutuksessa oppii niin paljon.
Kanadassa tutustuin myös kouluihin, ja osallistuin opetuksen alan tutkimustapahtumiin. Otin mielenkiinnosta tietokoneet opetuksessa -kurssin yliopistolla, ja kävin muun muassa kouluissa tutkimassa, miten oppilaat oppivat tietokoneavusteisella simulointi-ohjelmalla. Silloin päätin, että Suomeen palattuani haluan opetustehtäviin. Opettajuus on aina ollut sydämessäni ja halu innoittaa tulevaisuuden tekijöitä.
Kanadan jälkeen aloitin jatko-opinnot Helsingin yliopistossa. Halusin ymmärtää syvemmin, miten voi katalysoida ajattelua ja merkityksellistä oppimista. Väittelin korkeamman tason ajattelusta ja merkityksellisestä oppimisesta. Se oli hieno oppimatka: opin ymmärtämään, miten paljon on tutkimustietoa käytännön työn tueksi, ja samalla, miten vähän tiesin. Heräsi into jatkuvaan oppimiseen ja tässä sitä ollaan edelleen matkalla ja täynnä uusia kysymyksiä.
Halustani ymmärtää asioita syvemmin ehkä kertoo se, että osallistuin ensimmäiseen alani tieteellisen ECRICE-konferenssiin Ranskassa vuonna 1992 30 vuotta sitten. Olin silloin lukion opettaja. Kävin myös myöhemmin oppimatkoilla Englannissa, Skotlannissa ja USAssa. Tässä ei oltaisi ilman lukuisia rinnalla kulkijoita Suomessa ja ulkomailla. Esimerkiksi opettajista koostuva nk. Milla -verkosto on ollut minulle hyvin tärkeä, ja esikuvia. Lämmin kiitos kaikille!
Olet ollut myös opettajana. Kerro siitä.
Noin kuusi vuotta sain olla opettajana unelmatyössä nuorten innoittajana sekä peruskoulussa että lukiossa Oulussa ja Espoossa. Tulipa pitkää matematiikkaa ja fysiikkaakin myös opetettua, ja se on ollut hyödyllistä LUMA-työssä. Ymmärtää siten kaikkien LUMA-aineiden tärkeyden. Oulun aikoina tuli myös pidettyä opettajan työn ohella kerhoa nuorille. Se on ollut innoittaja itselle tiedekasvatuksen edistäjänä. On tärkeää olla monenlaisia mahdollisuuksia. Sain olla myös LUMA-tiedelukion opettajana Olarissa, ja oppia myös luonnontieteistä kiinnostuneiden kysymyksiä ja toiveita.
Minusta ei olisi tullut opettajankouluttajaa ja tutkijaa ilman opettajakokemusta. Silloin opin ymmärtämään oppijoiden ja opettajien ajattelua ja kysymyksiä sekä näin, mikä toimii ja mikä ei. Se toi nälän ymmärtää vielä enemmän.
Idea LUMA-keskuksesta ei olisi myöskään syntynyt ilman sitä kokemusta. Tajusin opettajana, miten tärkeää on tiivis yhteys yliopistoon ja nykytutkimukseen sekä yhteistyö. Tein myös paljon elinkeinoelämän kanssa yhteistyötä: LUMA-aineiden merkitys yhteiskunnalle avautui. Kesällä kävin yrityksissä nk. TET-harjoittelussa. Tieteen kehitys sekä luonnontieteissä että oppimisessa on valtavaa. Esimerkiksi kemiassa tulee joka päivä ainakin noin 5000 tieteellistä julkaisua maailmalla. Kuinka pysyä mukana?
Mikä opettajan työssä oli innostavaa? Entä haastavaa?
Kyllähän se nuoren silmien loiste ja oivallukset olivat palkitsevaa sekä hyvät kysymykset. Hyvät kollegat, rehtorit ja yhdessä tekeminen sekä vertaismentorointi olivat kohokohtia. Olin silloin nuori opettaja, ja noviisi kaikessa. Paljon oli opittavaa ja kysymyksiä koko ajan. Ensimmäinen vuosi meni siinä, että selvisi jotenkin läpi. Toisina vuosina pystyi paremmin keskittymään oppilaiden ajatteluun ja keskusteluun. Ehkä sitä keskusteluaikaa ja yhdessä tekemistä saisi olla enemmänkin. Vertaismentorointi ja nuoren opettajan tukeminen ovat tosi tärkeää. Yhdessä opimme vuorovaikutuksessa! Kokeellisuuden tekeminen auditoriossa oli ehkä opettaja-aikana kaikista haastavinta ja erilaisten oppijoiden kohtaava katalysointi. Aloitin silloin mikrokemian kokeellisuuden edistämisen, ja taisin pitää MAOL ry:n opettajien kesäkurssejakin useampia siitä aiheesta. Kokeellisuus on hyvin tärkeää luonnontieteiden oppimisessa: jokaisen oppijan olisi tärkeä saada tehdä myös itse sitä ja enemmän vielä yhdessä keskustelua tuloksista ja prosessista.
Vuonna 1995 sinut valittiin vuoden matemaattisten aineiden opettajaksi. Palkinto annettiin silloin kolmannen kerran. Mitä tämä kunnianosoitus merkitsee sinulle?
Se oli mukava yllätys ja hyvin merkittävä kannustus. Lämmin kiitos vieläkin! Hienoa, että MAOL ry kannusti nuorta opettajaa palkinnolla ja edelleen huomioi hyvin myös nuoret. Olin silloin juuri tullut Kanadasta, ja täynnä intoa oppia sekä jakamaan oppejani.
Muistan aina, kun kävin ottamassa palkinnon vastaan Dipolissa puheenjohtajalta, isälliseltä Pentti Parviaiselta, ja pidin myös työpajan opettajille. Opin paljon kouluttaessani muita opettajia. Olin myös silloin nuori äiti. Kiireellä tapahtumasta riensin lasten luo ja hoitamaan kuukauden ikäistä vauvaa.
Kuinka päädyit Helsingin yliopistoon töihin?
Kyllä ne nuorten kysymysten ja ihmettelyt veivät minut oppimaan lisää. Huomasin opettajana ollessani, miten vähän tiesin. Minua pyydettiin fysiikan ja kemian didaktiikan lehtorin sijaiseksi. Se oli toinen syy. Sille tiedematkalle sitten jäin ja edelleen olen oppimatkalla. Oli kyllä alun perin tarkoitus palata tärkeään opettajan työhön. Minulla oli loistava vakituinen paikka Olarin tiedelukiossa. Joku lähipiirissä taisi sanoa minulle silloin kannustavasti, että opettajankouluttajan työ on myös hyvin tärkeää: vaikutat tuhansiin oppijoihin taitavien opettajien kautta. On ollut ilo seurata satojen opiskelijoideni innostusta ja hyvää työtä eri tehtävissä.
Vuodesta 2001 alkaen olet johtanut Suomen ensimmäistä Kemian opettajankoulutusyksikköä. Mitkä asiat näet siinä työssä tärkeäksi? Kuinka tehdään hyviä kemian opettajia?
Tieni vei sitten Helsingin ylipiston OKL:stä matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan ja kemian osastolle 20 vuotta sitten. Sain kunnian alkaa rakentamaan uutta kemian opettajankoulutusta yhdessä osaston asiantuntijoiden, opiskelijoiden ja yhteistyötahojen kanssa. Meillä on nykyisin sekä kandiohjelma että maisteriohjelma. 15 opiskelijaani on väitellyt tohtoriksi. Jatko-opinnot ovat myös mahdollisuus koulussa olevalle opettajalle. Nykyisin kemian aineenopettajankoulutus on osa laajempaa matematiikan, fysiikan ja kemian opettajankoulutusohjelmaa Kumpulassa. Toivon, että opettajat kerrotte myös eri puolilla Suomea olevista opettajaksi kouluttautumisen mahdollisuuksista. Tarvitsemme lisää taitavia opettajia!
Tavoitteenamme on kouluttaa osaavia, innostavia ja tutkivia opettajia asiantuntijoiksi -kemian tiedelähettiläitä. Olen pitänyt tärkeänä opettajankoulutuksessa niitä kysymyksiä, mitä lähdin itse opiskelemaan opettajavuosien jälkeen: miten katalysoidaan oppijoiden ajattelua ja merkityksellistä oppimista innostavasti eri tavoin? Pidän hyvin tärkeänä tutkimusperustaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Uuden tutkimustiedon seuraaminen ja soveltaminen käytäntöön on hyvää jatkuvaa oppimista.
Tiedekasvatuksella on tärkeä rooli opettajankoulutuksessa. Se on tiedeosaamisen vahvistamista, ja sitä tapahtuu koulutuksessamme monipuolisesti formaaleissa, non-formaaleissa ja informaaleissa oppimisympäristöissä. LUMA-tiedeluokat, kuten Kemianluokka Gadolin on sekä kehittämis-, koulutus- ja tutkimusympäristömme. Vahva yhteistyö opiskelijoidemme, tiedeyhteisön, koulujen ja yhteiskunnan muiden toimijoiden (mm. MAOL ry, elinkeinoelämä, tiedekeskukset) on koulutuksessamme tärkeää. Tärkeää on kuulla nuorten ääni –tulevaisuuden tekijöiden -koulutuksen kehittämisessä.
Opettajien on hyvä ymmärtää myös tieteen luonnetta ja prosessia sekä ratkaisuja, esimerkiksi, miten uusi tutkimustieto syntyy ja mitä ei vielä tiedetä. Nuoret haluavat tietää esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimuksesta ja ratkaisuista.
LUMA-toiminta
Mitä on LUMA-tiedekasvatus? Milloin LUMA-toiminta alkoi? Kuinka tulit mukaan tähän toimintaan?
LUMA-tiedekasvatuksella tarkoitetaan matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaamisen edistämistä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. A tarkoittaa nykyisin myös kaikkia tieteitä ja oppiaineita (All sciences/subjects). LUMA-tiedekasvatus on sekä tiedekohtaista että monitieteistä. Puhumme esimerkiksi matematiikan, fysiikan tai kemian tiedekasvatuksesta ja vaikka kestävyyskysymyksissä monitieteisestä tiedekasvatuksesta. Suomessa LUMA-käsitettä käytti ensimmäisenä Opetushallitus nk. LUMA-talkoissaan.
Kun LUMA-hanke loppui, niin silloin aloimme rakentaa ensimmäistä LUMA-keskusta Helsingin yliopistoon vuonna 2003 yhteisöllisesti. Loistavia tuloksia oli saatu aikaan em. hankkeessa, mutta silti oli vielä paljon tehtävää. Tavoitteena oli heti alusta asti edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä koulujen, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän sekä muiden tärkeiden yhteistyötahojen välillä.
Nykyisin meillä on yhteisöllisesti rakennettu LUMA-keskus Suomi -verkosto (11 yliopistoa, 13 keskusta; www. luma.fi) Suomessa ja upeat toimijat eri yliopistoissa. Meillä on myös tukena kansallinen LUMA-neuvottelukunta, ja siinä yli 40 yhteistyötahoa (mm. MAOL ry). Kansainvälisyys on toiminnassamme hyvin vilkasta ja opettavaista: muun muassa useita kansainvälisiä hankkeita. On myös perustettu LUMA-keskus Kiina kiinalaisten yhteistyötahojen kanssa. Verkostolla on tärkeä opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen tehtävä ja resurssit: kehitämme uusia avauksia ja toimintamalleja yhteisöllisesti ja tutkimusperustaisesti tukemaan nykyisiä ja uusia opetussuunnitelmia yhteistyössä kansallisesti ja kansainvälisesti
Opettajilla ja kouluilla on tärkeä rooli kaikessa. Tällä hetkellä on toiminnassamme kehittäjäkouluverkosto, ja parhaillaan auki haku uusille kouluille. Tervetuloa mukaan! Korkeakoulujen rooli on tukea tärkeää työtä uusimman tutkimustiedon kautta ja katalyyttinä. LUMA-tiedekasvatuksen osana toimii myös kansallinen LUMAT Science Research Forum edistäen tutkimusperustaista toimintaa.
Olet johtanut vuodesta 2008 alkaen LUMA-tiedeluokkaa, Kemianluokka Gadolinia. Mikä on LUMA-tiedeluokka? Kenelle se on tarkoitettu? Mitä siellä tehdään?
Aloin noin 15 vuotta sitten rakentamaan yhteisöllisesti Kemianluokka Gadolinia -ensimmäistä LUMA-tiedeluokkaa. Nykyisin innostavia tiedeluokkia on Suomessa kaikkiaan 16, vähän eri painotuksilla.
Pidämme tärkeänä kokeellisuuden, kestävyyden ja modernin kemian näkyvyyden edistämistä. Tulevaisuuden tekijöiden kohtaaminen kemian asiantuntijoiden kanssa yliopistolla ja yhteiskunnassa on tavoitteemme. Kemianluokka Gadolinin toimii sekä yliopiston kampuksella kemian osastolla fyysisenä modernina oppimisympäristönä että virtuaalisesti. Meillä on muun muassa tarjolla maksuttomia etäopintokäyntejä koko Suomeen. Kaikki vierailut suunnitellaan opettajan kanssa yhdessä, ja oppijoita ohjaa laboratoriossa ja osastolla tulevat opettajat ja tutkijat. Virtuaaligadolin (mm. TikTok) ja materiaalipankki (uusia ohjeita jatkuvasti) ovat myös hyvin suosittuja. Vuorovaikutuksessa opimme kaikki toisiltamme!
Tiedeluokalla on neljä roolia: se toimii 1) modernina oppimisympäristönä, 2) opettajien ja tulevien opettajien koulutusympäristönä, 3) kehittämis- ja tutkimusympäristönä sekä 4) yhteistyöympäristönä koulujen, tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän sekä muiden yhteistyötahojen välillä. Meillä on myös tiedekerhoja, että tiedeleirejä tarjolla, osa virtuaalisesti. Kaikissa toimintamuodoissa kehitetään uusia avauksia. Usein niihin liittyy tutkimusta ja opinnäytetöitä. Ensi kesänä on mm. nuorille maksuton Kemia nyt ja kokeellisuus -leiri elokuun alussa.
Suosittelen maksuttomia monitieteisiä verkkokurssejamme, joita voi opiskella omaan tahtiin: Kemia tieteenä ja yhteiskunnassa, Tähdet ja avaruus, Tiedekasvatus ja Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (tehty mm. MAOL ry:n ja elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä).
Olet ollut vuodesta 2013 lähtien LUMA-keskus Suomen johtajana. Mitä LUMA-hankkeita on nyt käynnissä?
Näin se aika lentää! Minun piti alussa olla vain hetki katalyyttinä. Nyt on noin 20 vuotta vierähtänyt tässä päätyön rinnalla. Toimin johtajana vielä vuoden 2024 loppuun, ja sitten on aika nuorempien. Meillä on menossa uusi valtakunnallinen tehtävä, ja siinä useita erilaisia avauksia. Yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamisen kautta haemme yhdessä innostusta ja uusia malleja tukea tiedeosaamista ja tulevaisuuden tekijöiden hyvää, kestävää tulevaisuutta.
Toimimme sekä formaalin, non-formaalin että informaalin oppimisen edistämisen parissa. Tiedeluokat ovat tärkeitä sydämiä useissa yliopistoissa. Kehittämiskoulujen kanssa yhteistyö on mielestäni hyvin tärkeää, ja uusien avausten levittäminen yhteisöllisesti. Lukio-korkeakoulujen yhteistyön kehittämiseen on verkkokursseja ja virtuaalisia malleja tehty ja tulossa.
Opetushallituksen rahoittamat maksuttomat ja suositut verkkokoulutukset, LUMAn lumoa sekä LUMATIKKA ovat menossa. Joka vuosi vietämme kansallista LUMA-viikkoa ja kansallisia LUMA-päiviä yhteisesti. Kansainvälinen yhteistyö on koko ajan menossa eri tavoin. Opettajien kansainvälinen ilmastonmuutosfoorumi on suosittu, ja taas verkossa elokuussa. Vuonna 2024 järjestämme kansainvälisen Science on Stage -ohjelman opettajille, joka järjestetään Turussa yhteistyössä Turun yliopistojen LUMA-keskusten ja Turussa olevien muiden yhteistyötahojen kanssa.
Uudessa maksuttomassa verkkokirjassa on kuvattu noin sadan kirjoittajan voimin uusia avauksia. Joka LUMA-keskuksella on myös omia painopistealueita, ja se on tärkeää. Haluan tässä yhteydessä myös kiittää kaikkia toiminnassa mukana olleita. Opin itse myös paljon vuorovaikutuksessa. Näen, että jokainen kehittämishanke on myös jatkuvan oppimisen paikka opettajankouluttajalle.
Suomen LUMA-strategia 2030 on nyt julkaistu (https://okm.fi/luma-strategia). Mitkä ovat mielestäsi strategian tärkeimmät tavoitteet? Kuinka mielestäsi näihin tavoitteisiin päästään?
LUMA-osaamisella on niin suuri merkitys hyvässä, kestävässä tulevaisuudessa. On erittäin tärkeää, että meillä on Suomessa kansallinen strategia, ja kaikki tahot ovat mukana. Parhaillaan ministeriössä tekevät toimenpidesuunnitelmaa.
Paljon on edelleen tehtävää, vaikka paljon on yhdessä jo tehty. Tärkein tavoite on tulevaisuuden tekijöiden osaamisen ja tulevaisuuden taitojen vahvistaminen sekä kiinnostuksen lisääminen opiskeluun sekä eri aloille. Me tarvitaan lisää osaajia erilaisiin tehtäviin. Meitä huolestuttavaa matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen lasku ja myös nk. alisuoriutujien lisääntyminen. Oivaltamisen ja onnistumisen iloa kaikille on tärkeä tavoite.
Myös opettajankoulutuksen houkuttelevuus ja opettajien jatkuvan oppimisen mallien kehittäminen, perhetiedekasvatus (vanhemmilla ja läheisillä tärkeä rooli) sekä kestävyyteen liittyvä osaaminen ovat sydämessä. Pidän tärkeänä systemaattista yhteistyötä eri yhteistyötahojen välillä. Yhdenvertaisuus on myös tärkeä huomioida kaikessa toiminnassa. Tietenkin toivon myös resursseja LUMA-tiedekasvatuksen edistämiseen, ja verkostotoiminnan vahvistumista. Yhdessä hyvään kestävään tulevaisuuteen!
LUMA-päivät 2022
18. LUMA-päivät ovat tänä vuonna Aalto-yliopistossa 13. ja 14. kesäkuuta (https://www.luma.fi/luma-paivat/). Mitä odotat eniten näiltä päiviltä?
Minulle nämä päivät ovat jo 18. LUMA-päivät. LUMA-päivät ovat aina olleet tärkeä tapahtuma – yksi vuoden kohokohtia. LUMA-toimijamme ovat loistavia ohjelman rakentamisessa. Näiden koronavuosien jälkeen pidän kyllä tärkeimpänä opettajien ja kollegojen kohtaamista ja keskustelua.
Ohjelma on hyvin monipuolinen: kaksi pääluentoa, lukuisia uusia avauksia työpajoissa eri asteille sekä Aallon upeisiin vierailukohteisiin tutustumista. Taide on myös kivasti esillä. Nautin siitä, kun näen nuoria ja vanhempiakin innostuneita opettajia ja tutkijoita myös mukana päivillä tai jakamassa iloa. On hyvä, että myös tulevat opettajat ovat yhteisössä mukana. Kansainvälinen ja ruotsinkielisen ohjelma ovat myös kohokohtia. Aina oppii itsekin! Lämmin kiitos Aalto-yliopistolle tästä mahdollisuudesta!
Mitä tarjottavaa LUMA-päivillä on opettajille? Miksi opettajan kannattaa tulla LUMA-päiville?
Päivät ovat rento yhteisöllinen oppimistapahtuma ja kohtaamispaikka ansaitun kesäloman kynnyksellä. Sieltä löytyy toivottavasti kaikille jotain varhaiskasvatuksesta lähtien. Verkkosivuille on koottu erilaisia polkuja helpottamaan valintaa. Opettajat ovat toivoneet päiviä kesäkuussa, ja siksi ajankohta on näin. Meille on tärkeää opettajien kuuntelu ja yhdessä tekeminen.
Uudet avaukset ja toimintamallit opetussuunnitelmien tueksi ovat ohjelmassa keskiössä. Hienoa on myös tutustua monipuoliseen Aaltoon ja sen mahdollisuuksiin. Jos yksikin uusia asia siirtyy omaan työhön, niin tavoite on saavutettu. Lämpimästi tervetuloa! Kiva tavata.
Mikä on StarT-ohjelma? Mitä StarT-gaalassa palkitaan?
StarTissa tulevaisuuden tekijöiden luovuus, osaaminen ja yhteisöllisyys ovat keskiössä. Jokainen lapsi ja nuori on tähti! Haluamme siten kannustaa lapsia ja nuoria opiskelemaan matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa, ja löytämään oman juttunsa sekä vahvuutensa.
StarTissa edistetään yhteisöllistä toimintakulttuuria, eheyttävää oppista ja projektioppimista, ja uusien avauksien edistämistä sekä jakamisen kulttuuria opetussuunnitelmien perusteiden tueksi. Siinä palkitaan myös koulujen innovatiivisia käytäntöjä opetussuunnitelmien osana. Verkkosivuilta löytyy hyödyllinen materiaalipankki, jossa kootusti parhaita ideoita ja malleja eri puolilta maailmaa.
StarTia on toteutettu jo yli 60 maassa. Se on hyvin suosittu monissa maissa, ja heillä on omia StarT-festivaaleja. Nyt parhaita projekteja ja opettajia sekä tulevaisuuden tekijöitä tulee mukaan LUMA-päiville.
Mitkä asiat näet LUMA-tiedekasvatuksessa tärkeäksi? Mikä on mottosi?
Uskon yhteisöllisyyden voimaan, kuten edellä on tullutkin esille. Opimme toisiltamme ja saamme paljon enemmän aikaan yhdessä. Tärkeää on kuulla opettajien ja tulevaisuuden tekijöiden kysymyksiä ja toiveita LUMA-toimintaa suunniteltaessa ja ottaa heidät yhdenvertaisiksi toimijoiksi.
Kestävyyskysymykset ovat entistä tärkeämpiä jatkossa, ja löytää pedagogisiakin ratkaisuja yhdessä. Uusin tutkimustieto ja tiedeyhteisö sekä koko yhteiskunta vahvasti mukaan kaikkeen. MAOL ry:n työ ja yhteistyömme ovat yhä tärkeämpää. Jokainen opettaja on tärkeä tiedelähettiläs. Yhdessä olemme enemmän! (motto)
Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista
