”Tässä onnistuimme yli odotusten”. Vertaisarviointi lukiofysiikan opintojaksoilla

Johdanto

LOPS2021 edellyttää, että arvioinnissa käytetään itsearviointia ja vertaisarviointia (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 [1], s. 45; alleviivaus artikkelin kirjoittajan):

”Oppimisen tukeminen ja ohjaaminen. Tätä tehtävää toteuttaa opintojakson aikana annettava palaute, formatiivinen arviointi. Palautteella kuvataan opiskelijan edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Se on tärkeä osa opiskelijan ja opettajan vuorovaikutusta. Opintojakson aikainen palaute sekä lukio-opintojen aikainen, opettajan tuella tehty itsearviointi ja vertaisarviointi auttavat opiskelijaa ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan, korjaamaan virheitään ja kehittämään työskentelyään niin, että oppimiselle asetetut tavoitteet voivat toteutua.”

Opiskelijoiden itsearviointi on ollut jo pitkään lukion opettajien arkipäivää ainakin kurssipalautteiden keräämisen muodossa. Vertaisarviointi on ilmeisesti ollut vähemmän käytössä. Tähän lienee monia syitä, mutta yksi perustelu vertaisarvioinnin ohittamiseen lienee ollut periaate, jonka mukaan opettaja antaa arvosanan, ei opiskelija. Vertaisarvioinnin käyttäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opiskelijat antaisivat toisilleen opintojaksojen arvosanat. Arvioinnin tutkija Najat Ouakrim-Soivio totesi eräässä koulutuksessa, että itsearviointia ja vertaisarviointia ei saa käyttää summatiivisessa arvioinnissa (tiedonanto 27.4.2021). Hän tarkensi, että näihin arviointimuotoihin osallistumisesta voi antaa pisteitä tms., jotka vaikuttavat kokonaisarvosteluun.

Esittelen seuraavassa muutamia mielestäni lukioon sopivia vertaisarvioinnin periaatteita, jotka perustuvat professori Keith J. Toppingin (2019) kirjaan Using Peer Assessment to Inspire Reflection and Learning. Kirjassa on esitetty kasvatustieteellisen tutkimuksen tuottamia ja opetuskokeiluissa testattuja vertaisarvioinnin menetelmiä. 

Muutamia periaatteita

Topping korostaa vertaisarvion hyötyjä formatiivisessa arvioinnista ja opiskelijoiden tuotosten laadun parantamisessa. Siinä opiskelijat auttavat toisiaan tunnistamaan toistensa vahvuuksia ja heikkouksia ja asioita, joita voisi korjata tai tehdä paremmin. Lisäksi vertaisarvioinnin harjoittaminen voi parantaa opiskelijoiden metakognitiivisia taitoja ja sosiaalisia taitoja. Topping huomauttaa, että sekä palautteen antaja että vastaanottaja hyötyvät huolellisesti valmistellusta ja oikealla tavalla vastaanotetusta vertaisarvioinnista. Toki on hyvä tietää, että opiskelijoilla voi olla vertaisarviointia kohtaan epäluuloja ja vastustusta. Näitä voi lieventää se, että opettaja perustelee vertaisarvioinnista saatuja hyötyjä opiskelijoille ja vakuuttaa, että kyseessä on menetelmä, jolla on potentiaalia parantaa oppimista ja siten myös kurssista saatua arvosanaa. 

Vertaisarviointiprosessin alussa huomio on syytä kiinnittää arvioitavan tuotoksen myönteisiin puoliin ja vasta sen jälkeen kannattaa antaa korjaavaa palautetta. Jälkimmäinen ei tarkoita pelkkää virheiden tai puutteiden listaamista, vaan sisältää samalla parannusehdotuksia.

Opiskelijoilla on oltava hyvin selvä käsitys kriteereistä, joiden perusteella vertaisarviointi toteutetaan. Topping suosittaa, että kriteerit muodostettaisiin opiskelijoiden kanssa yhteistyössä senkin uhalla, että jokin opettajan mielestä tärkeä kriteerin kohta jäisi käyttöön valituista kriteereistä pois. Näin siksi, että kriteerien työstämisprosessi sitouttaa ja motivoi opiskelijoita ja todennäköisimmin takaa sen, että kriteerit ymmärretään hyvin. Joka tapauksessa opiskelijoiden täytyy harjoitella kriteerien soveltamista ennen vertaisarvioinnin toteuttamista. Opettaja voi käyttää esimerkkitapauksia, joita voidaan ensin tutkia yhdessä tai opettajajohtoisesti. Sen jälkeen opiskelijat voivat tehdä arviointiharjoituksen esim. edellisen vuoden tai ryhmän (nimetöntä) tuotosta käyttäen. Tämä vie jonkin verran aikaa muulta opetukselta, mutta käytetty aika saadaan takaisin, jos opiskelijat harjoittavat samankaltaista vertaisarviointia saman oppiaineen myöhemmillä kursseilla. Voi olla niinkin, että yhdessä aineessa toteutetulla vertaisarviointiprosessilla on siirtovaikutusta kykyyn toteuttaa vertaisarviointi myös muiden aineiden kontekstissa.

Vertaisarviointiprojekteja

Essee

Vertaisarviointia on käytetty monenlaisten projektien toteuttamiseen. Erityisen hyvin se näyttää sopivan kirjallisten tuotosten (esimerkiksi luonnontieteen projektityön tai esseevastauksen) laadun parantamiseen. Opettaja voi jakaa opiskelijat kolmen hengen ryhmiin, joissa kullakin ryhmän jäsenellä on likimain sama osaamistaso; tämä olisi Toppingin mukaan optimitilanne, mutta siihen ei ole aina mahdollista päästä. Kukin ryhmän jäsen arvioi kahden muun opiskelijan esseen ennalta harjoitellulla kriteeristöllä. Opettaja kerää arviot ja käy ne läpi seuraavaa kertaa varten: hän tutkii, missä määrin saman esseen vertaisarviot ovat samansuuntaisia. Jos niissä on isoja eroja, opettaja voi keskustella niistä ryhmän jäsenten kanssa seuraavalla kerralla tai joissakin tapauksessa arvioida esseen itse, jos opiskelijoiden arviot samasta esseestä poikkeavat paljon toisistaan. Opettajan ei tarvitse arvioida kaikkia esseitä uudelleen.

Seuraavalla kerralla opiskelijat saavat vertaisarvioinnit – ja mahdolliset opettajan kommentit – takaisin ja he käyvät niistä ryhmissä keskustelun. Keskustelua voi ohjeistaa niin, että opiskelijoiden tehtävänä on selvittää, kuinka kunkin esseetä voisi parantaa ja myös sen, kuinka vertaisarviointia voisi seuraavalla kerralla parantaa. Jos opettaja ottaa esseen huomioon opintojakson arvostelussa, hänen täytyy arvioida lopullinen versio itse.

Työselostus

Vertaisarviointi sopii erinomaisesti luonnontieteen työselostuksen laadun parantamiseen. Oma sovellukseni tästä on seuraavanlainen. Opiskelijaryhmät (3–4 opiskelijaa) vertaisarvioivat toisen ryhmän (3–4 opiskelijaa) fysiikan työselostuksen version. Jokainen ryhmä saa siten vertaispalautteen työselostuksestaan. Opiskelijoita ohjeistetaan löytämään ja kertomaan muutama myönteinen seikka työselostuksesta ja sen lisäksi esittämään parannusehdotuksia työselostuksen arviointikriteerien tarkistuslistan avulla (liite). Kriteeristö on itse laatimani eli en muodosta sitä yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Ennen vertaisarvion toteuttamista käyn läpi aikaisemman kurssin tai opintojakson ryhmän työselostuksen ja näytän esimerkein, millaista myönteistä ja korjaavaa palautetta työselostuksesta voidaan antaa. Tämän jälkeen toteutetaan ryhmien tekemä vertaisarviointi. Palautteen saatuaan ryhmät tekevät työselostukseensa ehdotusten pohjalta parannuksia ja palauttavat korjatun version Teamsin Tehtävä-palautuslaatikkoon. Annan summatiivisen arvion lisäksi työselostuksesta palautetta kirjallisesti; Wordin kommenttityökalu sopii tähän erinomaisesti. Työselostuksen vertaisarviointiprosessi simuloi jossakin määrin tiedeyhteisön peer review -menettelyä.

Seuraavalla fysiikan kurssilla prosessi toteutetaan uudelleen. Tuolloin osa opiskelijoista on vaihtunut, mutta fysiikan kurssien edetessä likimain kaikki opiskelijat osaavat vertaisarviointimenettelyn, mikä säästää opetusaikaa. Aikaa säästyy myös siinä mielessä, että voidaan olettaa työselostusten laadun parantuvan varsin nopeasti, koska opiskelijat oppivat näkemään työselostuksen oleellisia asioita palautetta antaessaan ja saadessaan. Lisäksi he saavat myös opettajan palautteen ja summatiivisen arvioinnin, kuten aikaisemminkin.

Ryhmätyöskentelyn vertaisarviointi

Vertaisarviointi voidaan kohdistaa myös ryhmätyöskentelyn arviointiin niin, että ei arvioida ryhmän yksittäistä jäsentä, vaan yhteistä suoriutumista. Tähän sopii esim. mainiosti lehtori Maija Tusan käyttämä vertaisarvioinnin lomake (kuvio). Lomaketta voinee muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Käytän itse alla olevaa lomaketta edellä kuvatun työselostuksen vertaisarviointiprosessin vertaisarviointiin. Tässä on siis kyseessä vuorovaikutusosaamisen formatiivinen vertaisarviointi.

Kuvio. Ryhmätyöskentelyn vertaisarviointilomake.

	Tässä onnistuimme yli odotusten.	Tässä meni hyvin.	Tässä olisi ollut parantamisen varaa.	Tätä meidän pitää vielä harjoitella paljon.
Saimme työn käynnistymään.
Osallistuimme yhdessä työn suunnitteluun.
Keskittymisemme pysyi tehtävässä.
Kuuntelimme toistemme näkemyksiä.
Jokainen teki osuutensa sovitulla tavalla.
Ylläpidimme yhdessä positiivista ilmapiiriä.

LIITE. Fysiikan työselostuksen arviointikriteeristö. [2]

Tarkista, onko työselostuksessa huomioitu seuraavat seikat:

1. Mittausasetelman diagrammi tai annotoitu valokuva. 

2. Mittausten toteuttamisen tarkka kuvaus.

• riippumaton muuttuja (mitä muutit itse?)
• riippuva muuttuja (mikä oli ilmiön tuottama vaste riippumattomaan muuttujaan eli mittaamasi asia?)
• kontrolloidut muuttujat (mitkä pidettiin vakiona ja miten)
• montako mittausta tehtiin
• montako kertaa mittaukset toistettiin

3. Mittaustulosten esittäminen taulukon muodossa.

• otsikko taulukon yläpuolella (Taulukko 1…) 
• tekstissä on viitattu taulukkoon
• yksiköt on esitetty taulukon otsikkosolussa

4. Mittausdata on esitetty kuvaajan muodossa.

• kuvaajan otsikko on kuvaajan alapuolella (Kuvaaja 1…)
• akselit on nimetty ja niissä on yksiköt
• pystyakselin leikkauskohta on näkyvillä
• suoran kulmakerroin ym. parametrit on määritetty

5. Laskuissa on esitetty kaavat ja kustakin tapauksesta esitetty yksi esimerkki sijoituksesta.

• tarkistetaan kaavat ja laskut

6. Onko tutkimusongelmaan tai -tehtävään annettu selkeä vastaus?

• vastauksen on oltava kvantitatiivisessa/matemaattisessa muodossa (esim. mikä oli keskinopeuden mitattu suuruus)
• tutkittujen suureiden välisen riippuvuuden sanallinen kuvaus, mikäli relevantti (esim. kappaleen paikka oli suoraan verrannollinen aikaan)

7. Mittausten ja tulosten pohdinta.

• tuloksen mielekkyyden arviointi
• onko tulosta mahdollista verrata johonkin ulkopuoliseen mittaustulokseen (”hyväksyttyyn” arvoon)?
• kuvaajan arviointi: 
  • miten hyvin pisteet sopivat sovitusfunktioon?
  • kulkeeko kuvaaja origon kautta vai ei?
  • jos ei kulje, onko kyseessä systemaattinen virhe vai onko nollasta poikkeavalla leikkauskohdalla fysikaalinen tulkinta?

8. Parannusehdotukset mittausmenetelmään tai tulosten analysointiin.

• esitetty tarkkoja parannusehdotuksia
  • esim. ”mittaaminen tietokoneella” ei vielä kerro mitään
  • millä mittalaitteella, montako mittauskertaa tarvitaan yms.

9. Lähdeluettelo (jos tarpeen).

Lähteet

[1] Opetushallitus (2019): Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2019.pdf

[2] Muokattu lähteestä https://www.peakib.com/resources/your-physics-ia-lab-report-checklist

Kuva: Riitta Salmenoja