Tarvitseeko tekniikan ala tyttöjä – vai tytöt tekniikkaa?
Elämme yhä teknistyvässä maailmassa. Tekniikassa tehdyt ratkaisut ja valinnat vaikuttavat kaikkiin elämänaloihin ja ne mahdollistavat yhä monipuolisempien tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden kehittämisen. Globaalit suuret haasteet, kuten ilmastonmuutos ja raaka-aineiden rajallisuus, edellyttävät uusia teknisiä ratkaisuja. Elinympäristön terveellisyys, turvallisuus ja toimivuus perustuu pitkälti tekniikan hyödyntämiseen. Uusien ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan erilaisten käyttäjien näkemyksiä, eri tekniikan osa-alueiden ammatillista osaamista ja kykyä yhdistää niitä. Samoin myös muilla aloilla teknistyvä työelämä tarvitsee lisää osaavaa työvoimaa. Tarjolla on siis hyvin monipuolisia uramahdollisuuksia.
Tekniikan alat ovat poikkeuksellisen miesvaltaisia
Tekniikka tarjoaa monipuolisia työuria, mutta naisia nämä eivät houkuttele tai kiinnosta. Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on pieni (29
Miten lisätään kiinnostusta?
Olemme vääjäämättä menossa kohti tulevaisuutta, jossa esimerkiksi sähkön rooli on yhä keskeisempää. Ilmastonmuutoksen hillinnässä keskeistä on energiajärjestelmän sähköistyminen, johon tarvitaan globaalisti paljon lisää alan ammattilaisia (IEA).
Olisiko siis syytä tarkastella yleissivistävässä koulutuksessa fysiikan opetuksessa, miten vaikkapa sähkötekniikkaa käsitellään, varsinkin, kun sen vetovoima erityisesti yliopistokoulutuksessa on huono? Tai miten saadaan mahdollisimman monelle sellaiset perustaidot matematiikassa, ettei sen osaamispuutteet ole esteenä tekniikan alalla opiskelussa?
Kun naisopiskelijoiden kanssa keskustee siitä, miten he ovat päätyneet valitsemaan tekniikan alan, esiin nousee usein samankaltaisia ajatuksia:
- Tekniikan alalle tullaan usein alan vaihtamisen kautta. Nuorempana ei ole edes tullut mieleen tutustua tekniikan vaihtoehtoihin.
- Epävarmuus matemaattisessa osaamisessa.
- Perheen isä tai joku muu läheinen henkilö on insinööri.
Mistä varsinkin tytöille ja naisille syntyy se käsitys, että tekniikan alalla pitää olla matematiikassa ”superlahjakas”? Kuitenkin pojat ja miehet tulevat alalle heikollakin perusosaamisellaan. Miten lisäisimme nuorille luottamusta siihen, että ihan tavallisella osaamisella menestyy, kun vain on halua oppia uusia asioita?
Kuinka hyvin nuorille tulevat esiin eri koulutusvaihtoehdot ja niiden mahdollisuudet? Syntyykö nuorille käsitys, että vain yliopistokoulutus on reitti arvostettuihin asiantuntija-ammatteihin ja niihin pääsevät vain “kympin oppilaat”? Tekniikan alan yhtenä vetovoimahaasteena on se, ettei alan työtehtäviä nähdä samalla tavalla kuin vaikkapa lääkärin tai opettajan työtä. Elinympäristöstä ei tunnisteta sitä, millaisia työtehtäviä liittyy kännyköiden, rakennusten suunnitteluun ja rakentamiseen tai ketä kaikkia eri ammattikuntien edustajia tarvitaan, jotta voidaan luopua fossiilisista polttoaineista. Ilmeisen huonosti myös tunnistetaan, miten työura voi edetä eri aloilla elämän eri vaiheissa.
Kirsi Ikonen on väitöskirjassaan tutkinut yhdeksäsluokkalaisten koulutus- ja ammatinvalintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa tuli ilmi, että nuoret keskustelevat hyvin vähän luonnontieteiden ja matematiikan opettajien kanssa jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvistä asioista. Tärkeimmät keskustelukumppanit ovat tutkimuksen mukaan opinto-ohjaajien lisäksi vanhemmat ja kaverit, joiden kautta myös välittyy eniten ammatteihin liittyviä sukupuolisidonnaisia käsityksiä.
Helsingin Sanomien artikkelissa 9.11.2021 kerrottiin tutkimuksesta, jossa haettiin syitä ammatilliseen segregaatioon jaottelemalla aloja ”ihmiskeskeisiin” ja ”esinekeskeisiin”. Ihmettelemään jäi sitä, mistä syntyy käsitys siitä, mikä ammatti tai työ on ihmiskeskeinen ja mikä laitekeskeinen? Ohjaavatko meitä vain nimikkeet tutustumatta niihin tarkemmin, mitä eri työtehtävät pitävät sisällään? (HS )
TAMKin Naistech-hankkeessa pyritään kannustamaan nuoria ja erityisesti tyttöjä ja naisia ennakkoluulottomiin koulutus- ja uravalintoihin. Tuomme esiin tekniikan alan monipuolisuutta ja laajuutta. Tekniikan alan eri koulutusasteissa on tarjolla monia reittejä kehittyä oman alansa asiantuntijaksi niin suorittavassa työssä kuin suunnittelu- ja kehitystehtävissäkin.
Seuraa Naistech-hankkeen toimintaa verkkosivuillamme: https://projects.tuni.fi/naistech
Pidämme yhdessä Rakennusteollisuuden kanssa OPO-seminaarin 17.12.2021 ja webinaarin OPO + Lumate-opettajille 18.2.2022. Tervetuloa!
Lähteet
Vipunen, Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku. https://www.hs.fi/tiede/art-2000008380449.html?share=066e052dcb6edd7b2c9e19555ac2f88c
Ikonen, Kirsi, 2020. Socio-cultural factors contributing to adolescents’ gendered education and career exploration in STEM. Väitöskirja.
