Säteilylainsäädäntö on uudistunut – onko sillä vaikutuksia säteilylähteiden käyttöön kouluopetuksessa?

Kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan esimerkiksi fysiikan ja kemian opetuksessa käyttää erilaisia säteilylähteitä. Yleensä kyse on radioaktiivista ainetta sisältävistä säteilylähteistä, joissa radioaktiivisen aineen aktiivisuus on melko vähäinen. Kouluissa saatetaan käyttää demonstraatioissa myös luonnon radioaktiivisia aineita sisältäviä mineraali- ja kivinäytteitä tai pienitehoisia röntgenlaitteita.

Joulukuussa 2018 voimaan tullut uusi säteilylaki ja sitä täsmentävät asetukset ja määräykset korostavat turvallisuuskulttuurin merkitystä ja toiminnanharjoittajan vastuuta. Hyvällä turvallisuuskulttuurilla organisaatiossa voidaan tarkoittaa muun muassa turvallisuuden arvostamista, oikeanlaista ymmärrystä vaaroista, valppautta, vastuunkantoa ja sitä, että työnteolle annetaan hyvät edellytykset. Konkreettisemmin tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ohjeistusten laatimista ja niiden noudattamista. Yrityksen tai oppilaitoksen johdon esimerkki on tärkeä.

Turvallisuusluvasta vapautetut säteilylähteet opetuskäytössä

Uudella säteilylainsäädännöllä on vaikutuksia myös koulujen säteilyn käyttöön. Yksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) antamista määräyksistä on määräys radioaktiivisten aineiden vapaarajoista ja vapauttamisrajoista. Vapaarajalla tarkoitetaan aktiivisuutta, jonka alittuessa turvallisuuslupaa ei tarvita umpilähteen tai avolähteiden käyttöön tai hallussapitoon.

Radioaktiivisen aineen aktiivisuus koululähteissä on usein suurempi kuin vapaaraja. Moni fysiikan tai kemian opettaja tuntee säteilylähteessä tai sen suojuksessa olevan merkinnän siitä, että STUK on hyväksynyt säteilylähteen opetuskäyttöön. Aiemmin koululähteiden maahantuoja tai haltija pystyi tapaus- tai mallikohtaisesti hakemaan turvallisuusluvasta vapauttamista säteilylähteille silloin, kun vapaaraja ylittyi.

Uudessa Valtioneuvoston asetuksessa on säädetty, että turvallisuuslupaa ei tarvita opetuskäyttöön tarkoitetun umpilähteen käyttöön, jos ne sisältävät enintään 40 kilobecquereliä (kBq) amerikiumia (Am-241), strontiumia (Sr-90) tai cesiumia (Cs-137). Kouluissa yleisesti käytettyjä kolmen säteilylähteen sarjoja saa siis käyttää ilman erillistä hyväksyntäpäätöstä. Oppilaitoksen on kuitenkin tällöin nimettävä säteilyturvallisuudesta huolehtiva vastuuhenkilö.

Röntgenlaitteen käyttöön ei tarvita turvallisuuslupaa tai hyväksyntää, kun laite toimii enintään 5 kilovoltin (kV) jännitteellä. Kouluissa röntgenlaitteita tai muita säteilyä sähköisesti tuottavia laitteita ei kuitenkaan juuri käytetä. Luonnon radioaktiivisia aineita sisältäviä mineraali- ja kivinäytteitä voidaan käyttää kouluopetuksessa entiseen tapaan ilman turvallisuuslupaa tai hyväksyntää.

Malli- tai laitekohtaisia turvallisuusluvasta vapauttamisia voi jatkossakin hakea STUKilta muiden kuin edellä mainittujen säteilylähteiden osalta. Säteilylähteelle asetetaan kuitenkin vaatimukset siitä aiheutuvan säteilyaltistuksen suhteen. Lisäksi toiminnan on oltava oikeutettua ja lähtökohtaisesti turvallista.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käytetään usein sellaisia säteilylähteitä (avo- tai umpilähteitä, röntgenlaitteita tai kiihdyttimiä), joiden käyttöön vaaditaan turvallisuuslupa.

Säteilylähteen poistaminen käytöstä

Uudessa säteilylaissa on annettu umpilähteen suurimmaksi sallituksi käyttöiäksi 40 vuotta. Tämä koskee myös koulujen säteilylähteitä. Tarpeettomaksi jääneitä säteilylähteitä ei muutenkaan saa turhaan varastoida.

Koulussa käytetyn umpilähteen käytöstä poistosta on huolehdittava samoin kuten muidenkin umpilähteiden, vaikka sen käyttöön ei olisi tarvinnutkaan turvallisuuslupaa. Vanhat tai tarpeettomiksi käyneet säteilylähteet tulee ensisijaisesti palauttaa niiden myyjälle tai toimittajalle. Ostajan kannattaakin jo säteilylähteiden hankintavaiheessa kysyä myyjältä niiden palautusmahdollisuudesta.

Käytöstä poistettuja säteilylähteitä voi toimittaa myös yritykseen, joka ottaa vastaan radioaktiivisia jätteitä sekä huolehtii niiden asianmukaisesta käsittelystä. Tällä hetkellä ainut tällainen Suomessa toimiva yritys on Suomen Nukliditekniikka.

Ennen umpilähteen toimittamista esimerkiksi kauppiaalle tai Suomen Nukliditekniikkaan on järjestelyistä syytä sopia etukäteen. Etenkin kannattaa huomioida, että myös turvallisuusluvasta vapautettujen radioaktiivista ainetta sisältävien säteilylähteiden kuljetuksessa on noudatettava vaarallisten aineiden kuljetussäädöksiä (ns. VAK-säädöksiä).

Yleisimpien kouluissa käytettyjen radioaktiivista ainetta sisältävien säteilylähteiden aktiivisuus on 40 vuoden jälkeenkin vielä suurempi kuin vapaaraja. Kyseisten radionuklidien puoliintumisajat ovat niin pitkiä, etteivät aktiivisuudet ehdi puoliintua riittävästi. Puoliintumisaika Sr-90:llä on noin 28 vuotta, Cs-137:llä 30 vuotta, Am-241:llä 433 vuotta ja radiumilla (Ra-226) 1600 vuotta. Vapaaraja kaikilla näillä on 10 kBq.

Hyvät käytännöt säteilylähteiden käyttöön kouluissa

STUK on vuonna 2016 laatinut oppaan ”Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa”. Julkaisu on tehty myös ruotsiksi nimellä ”Användning av strålkällor i skolor och vid läroanstalter”. Julkaisu löytyy molemmilla kielillä STUKin nettisivujen kautta. Uusi lainsäädäntö on muuttanut termejä ja viittauksia, mutta oppaassa esitetyt hyvät käytännöt pätevät yhä.

Säteilysuojelun yleisten periaatteiden mukaan säteilyaltistus on pidettävä niin pienenä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Oppaassa annetaan tähän käytännön neuvoja.

Säteilylähteet on merkittävä asianmukaisesti ionisoivan säteilyn varoitusmerkillä ja radioaktiivista ainetta sisältävissä lähteissä on oltava merkintä radionuklidista ja aktiivisuudesta. Säteilylähteet säilytetään lukitussa kaapissa, jotta ne eivät joudu vääriin käsiin tai hukkateille. Lähteiden kuntoa on myös hyvä seurata säännöllisesti ja pitää tarkistuksista kirjaa.

Säteilylainsäädäntö uudistui vuoden 2018 lopussa. Uusi säteilylaki (859/2018) astui voimaan 15.12.2018. Samaan aikaan astuivat voimaan Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä (1034/2018) ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä (1044/2018). Säteilylain nojalla Säteilyturvakeskus (STUK) antaa myös määräyksiä eri aihealueista.