Pääkirjoitus: Matematiikkakeskustelun tärkeys
”Vapaus, veljeys ja tasa-arvo” huudettiin Ranskan 1789 suuren vallankumouksen yhteydessä, ja se on myös nykyisen Ranskan tunnuslause. Nämä demokratian perusarvot ovat juurtuneet syvälle eurooppalaiseen ajatusmaailmaan. Suomen vapaus oli koetuksella yli 80 vuotta sitten, mutta Suomessa sanoma oli silloin hieman erilainen, kuin Ranskassa eli haluttiin korostaa seuraavia arvoja: ”Koti, Uskonto ja Isänmaa”. Sotien jälkeen syntyivät suuret ikäluokat ja kaupungistuminen alkoi. Rehellisyyttä ja ahkeruutta pidettiin silloin arvossa. Kun sotien jälkeistä Suomea rakennettiin, niin tasa-arvoinen koulutus nähtiin keskeisenä arvona ja siksi Suomeen tuli peruskoulu-uudistus vuosina 1972–1977, jossa haluttiin antaa mahdollisuus myös köyhien lasten opiskella mahdollisimman pitkälle. Itsekin olen peruskoulu-uudistuksen ensimmäisiä kasvatteja. Monet maaseudun nuoret halusivat pois maaseudun epävarmoista työoloista kohti paremman koulutuksen ammatteja. Motivaatio opiskeluun oli korkealla, koska opiskelua ja työntekoa arvostettiin.
Minkä arvojen varaan nykynuori rakentaa maailmankuvaansa? Ennen arvot tulivat perheeltä, koulusta ja ns. virallisesta lehdistöstä eli yhteiskunnasta. Nyt some ja Internet määrittelevät pitkälti nuorten maailmankuvaa ja arvoja. Nuoret ovat Internetin suurkuluttajia, jotka katselevat ja kuuntelevat musiikkia ja videoita, sekä roikkuvat somekanavilla. Perinteinen kirjojen lukeminen on vähentynyt ja mennyt kohti lyhytjänteistä ja kuvallista viestintää. Nuoret eivät juurikaan tuota mediakriittistä materiaalia verkkoon. Kännykän ja tablettien avaama maailma luo helposti lyhytjänteisiä opiskelijoita, joiden mielipiteet ja arvot voivat olla peräisin somevaikuttajilta tai jopa somehäiriköiltä. Vanhempien tehtävä on viedä nuoria pois virtuaaliselta mukavuusalueelta kohti reaalimaailman haasteita, sekä kannustaa nuoria osallistumaan kodin askareisiin ja arkeen. Huoltajien ja koulun olisi hyvä käydä keskustelua nuorten kanssa somevaikuttamisesta ja mediakriittisyydestä, jotta nuorten maailmankuva ei vääristyisi. Somekanavilla pitäisi osata käyttäytyä yhtä kunnioittavasti ja toiset huomioon ottaen kuin normaalielämässäkin, koska kyseessähän ovat meidän arvot, eivätkä sometrollaajien arvot. Uskaltaako nuori puhua aikuisille somessa kokemastaan syrjinnästä? Kiusaaminen ei ole vähentynyt Suomen kouluissa, vaikka nykyään siihen puututaankin pienellä kynnyksellä. Lisäksi kiusaaminen on siirtynyt nettiin ja somekanaville, joten siihen on vaikeampi puuttua, ellei nuori ole itse aktiivinen tuomaan sitä esille. Voisipa jopa kärjistäen sanoa, että kiusaaja kyseenalaistaa Ranskan vallankumouksessa saavutetut arvot: vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Näitä arvoja on meidän aina puolustettava.
Nykynuoret helposti kritisoivat opettajien, vanhempien ja yhteiskunnan asettamia normeja, velvoitteita ja arvoja, koska maailmankuva on erilainen. Koulutus ja hyvä ammatti eivät ole itsestäänselvyys nuorelle, koska menestyä voi muutenkin ja arvostusta saavuttaa somekanavilla. ”Mihinkä tätä matematiikkaa tarvitaan”, ”Nyt multa meni moti eli motivaatio laskemiseen”, kuulee usein oppitunnilla sanoittavan. Karvin tutkimuksessa on havaittu matematiikan taidoissa laskun olevan jo noin numeron luokkaa huippuvuoteen 2000 verrattuna, mikä on jo tilastollisesti merkittävä ja yhteiskunnallisesti huolta aiheuttava. Varmaankaan pohjaa matemaattisen taidon laskussa ei vielä ole edes saavutettu? Uhkaako Suomea jopa numerotaidottomuus tulevaisuudessa? Kun lisäksi ikäluokat pienenevät, niin mistä löytyvät teknologia-alojen ahkerat työntekijät? Parempi koulutustaso tarkoittaa myös parempaa kansantaloutta. Uhkaako Suomea myös teknologia-alan yritysten näivettyminen ja talouskasvun hiipuminen tulevaisuudessa? Jos yrityksen menestymiseen tarvitaan yksi korkeastikoulutettu, niin se yksi korkeastikoulutettu samalla työllistää suuren joukon vähemmän koulutettuja työntekijöitä. Jos osaavista työntekijöistä on pulaa Suomessa jo nyt, niin hyvinvointivaltion turvaamiseksi olisi lisättävä työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. ”Aivotuontia” pitäisi helpottaa ja sitä myös arvostaa, koska kyseessä on yrityksen investointi ja ilman investointeja kehitystä ei tapahdu. Myös koulutus pitäisi nähdä investointina. Olisi erittäin tärkeää käydä matematiikka-aiheista keskustelua niin koulussa, lehdistössä, kuin kotonakin. Matematiikka ei voi olla vain pelkkä tekninen suoritus oppitunnilla, joka avulla päästään jatko-opintoihin, vaan sen merkitys oman sivistyksen kehittäjänä, arjen ongelmien ratkaisijana ja kansakunnan hyvinvoinnin luojana olisi hyvä tuoda esille. Arvot ja arvostus luovat motivaatiota. Matematiikan positiivisuus on tärkeä viesti nuorille, jolla poistetaan matematiikka-ahdistusta. Matematiikka on iloinen asia. Myös opettajan oma innostuneisuus matematiikkaa kohtaan on tärkeää ja se pitää tuoda esille. Käytännössä opettajat tekevät matematiikan pieniä ihmetekoja päivittäin. Opettajat ansaitsevat tästä suuren kiitoksen.
Kouluun tarvitaan lisää konkretiaa ja arjen matematiikkaa oppitunnille, jotta kytkös matematiikan merkityksestä yhteiskuntaa ylläpitävänä voimana, tulisi näkyväksi myös oppilaille. Lisäksi nykynuoret katsovat maailmaa kuvin, joten myös visuaalisuutta tarvitaan lisää matematiikan tehtäviin. Myös oikeanlaisia opiskelutaitoja pitää opettaa ja myös vaatia. Monesti puhutaan opiskelijoiden itseohjautuvuudesta, mutta sitäkin taitoa pitää opiskella ja harjoitella. Se ei ole mikään itsestäänselvyys ja äidinmaidossa perittävä asia. Olisiko syytä palata työskentelytapoihin, jossa korostuvat lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen, periaatteella vähemmän on enemmän? Varmaan osittain pitäisi, koska äidinkieli ja matematiikka ovat se kivijalka, josta kaikki muu osaaminen ponnistaa. Matematiikan ja äidinkielen tason parantaminen parantaa myös muiden aineiden opiskelua ja osaamista. Digitaalisuuttakin pitää myös opettaa, mutta ei matematiikan kustannuksella, vaan sitä tukien. Myös pedagogisesti hyvää ja eriyttävää digimateriaalia tarvitaan lisää. Digilaitteiden kanssa työskentelyssä on usein se ongelma, että hyvän sähköisen oppimateriaalin kehittäminen vaatii vuosia ja senkin käyttäminen vaatii opiskelijoilta hyvät perustaidot opiskelutekniikoista, tietotekniset valmiudet, sekä kykyä itseohjautuvuuteen. Huono ja keskeneräinen sähköinen materiaali voi korostaa lyhytjänteisiä työskentelytapoja, joka vain huonontaa opiskeltavaa asiaa pitkässä juoksussa. Mitään loikkaa digitaalisuuteen ei voi tehdä yhdessä hetkessä, vaan parempi on edetä pienin varmoin askelin. Sama pätee myös matematiikan opiskeluun.
Oikotietä oppimisessa ei ole – oikeat työtavat ja pitkäjänteisyys palkitaan. Suuria tasoeroja matematiikan oppimisessa ei selitetä ”matikkapäällä”, vaan erot syntyvät säännöllisestä työnteosta ja oikeista opiskelutekniikoista. Oppilaan pitää mennä kohti epämukavuusaluetta saavuttaakseen jotain. Tekemättömät työt ja huonot arvosanat ahdistavat myös nuoria. Koska huoli matematiikan osaamisen laskusta on todellinen Suomessa, niin MAOL on yhdessä Turun yliopiston kanssa aloittanut matematiikan Toinen mahdollisuus numerotaitoisuuden oppimiseen (TOMA) -hankkeen, jossa on tarkoitus tuottaa konkreettista ja sähköistä oheis- ja tukimateriaalia koulujen käyttöön, kohderyhmänä yläkoulun oppilaat ja 2. asteella aloittavat opiskelijat. Hanke kestää vuoden 2025 puolelle asti ja hankkeen rahoittajana on Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Jäämme innolla odottamaan hankkeen tuotoksia.
Vuosi 2023 näyttäytyy koulutuksen vuotena MAOLissa. Tarjolla on paljon lähikoulutuksia eri aiheista, kuten esimerkiksi: 1) Kemikaaliturvallisuus koulussa, 2) Sujuva siirtymä toiselle asteelle, 3) Yhteisopettajuus, opintojaksot ja arviointi lukiossa, 4) Fysiikan ja kemian sisältöjä vuosiluokille 3-6 ja 5) Digitaalisuus matemaattisissa aineissa. Paikalliskerhojen on syytä aktivoitua, jotta haluamanne koulutus olisi omalla paikkakunnalla. Tietoa koulutuksista on MAOLin web-sivulla. Eikä tietenkään pidä unohtaa MAOLin koulutuspäiviä, jotka ovat Kokkolassa lokakuun alussa. Laajasta koulutustarjonnasta on varmasti jokaiselle jotakin.
Lopuksi: Mitä on matemaattinen sivistys? Mihin matemaattisia aineita tarvitaan? Miten matematiikkaa sovelletaan käytäntöön? Mitä käytännön esimerkkejä matematiikasta on löydettävissä eri ammateissa? Haluaisitko sinä tulla mukaan keskustelemaan matemaattisten aineiden tärkeydestä, soveltamisesta ja opettamisesta? Jos sinulla on juttuidea tai kirjoitus aiheesta valmiina, niin lähetä se minulle. Dimensiolehti haluaa olla mukana luomassa matematiikka aiheista keskustelua Suomessa.
Hyvää Uutta Vuotta 2023!
Dimension valmiit jutut ja juttuideat voi lähettää sähköpostiin: tuomo.riekkinen(at)maol.fi
Jutussa on käytetty seuraavia lähteitä: Some ja nuoret Karvin tutkimus Toinen mahdollisuus numerotaitoisuuden oppimiseen -hanke
