Oivalluksen iloa ja sivistyksen valoa

MAOLin vuoden 2024 teemaksi on valittu ”Oivalluksen iloa ja sivistyksen valoa”. Tämä ei ole sattumaa, koska opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuoden 2024 Sivistyksen teemavuodeksi, jonka yhtenä tavoitteena on tuoda sivistys osaksi meidän arkea. Mutta mitä on sivistys ja kuinka se näkyy meidän arjessa?

Sivistykseen kuuluu kasvatus ja sen avulla omaksuttu tieto. Sivistynyt henkilö tietää ja toimii, miten esimerkiksi käyttäydytään koulussa, työpaikoilla ja juhlissa, kuinka ihmisiä tervehditään ja otetaan toiset huomioon. Perinteisesti Suomi on nähty metsäläiskansana, jonne eurooppalainen sivistys on tullut jälkijunassa. Jukolan veljesten kovakourainen sivistäminen liittyi Suomen kansallisaatteen nousuun 1800-luvulla. Mutta ajat muuttuvat ja Nokian puhelinten rakettimaisen nousun jälkeen 1990-luvulla ja EU-jäsenyyden myötä, Suomi on nähty osana sivistynyttä Eurooppaa. Mutta osaammeko käyttäytyä sivistyneesti? Sivistymätöntä käytöstä näkee nykyään usein Internetin keskustelupalstoilla, siihen syyllistyvät myös aikuiset. Kuuntelemmeko ja kunnioitammeko toisten mielipiteitä? Osaammeko perustella omat mielipiteemme asiallisesti? Siksi on tärkeää, että koulussa oppilaat opetetaan eli sivistetään käyttäytymään asiallisesti koulussa, samalla opitaan tunnesäätelyn taitoja. Vanhojen tanssit, koulun juhlat ja muu vastaava toiminta on tärkeää, koska siinä opittuja tietoja ja taitoja harjoitellaan käytännössä. Myös oma mielipide on hyvä oppia perustelemaan asiallisesti ilman, että mukana on vahva tunnereaktio. Monasti puhutaan ”sydämen sivistyksestä”, jolla tarkoitetaan ihmistä, joka sivistyneen tiedon lisäksi on empaattinen ja omaa kommunikointitaitoja. Koulussa on hyvä myös oppia tiedon lisäksi vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Sivistys voidaankin nähdä asenteena, kuinka henkilö suhtautuu heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. Tähän liittyy myös itsetuntemus ja omat elämän hallintataidot. Kommunikointitaidot ja työskentely erilaisten ihmisten kanssa on myös tärkeä taito työelämässä.

Sivistys voidaan nähdä myös laajemmin kuin pelkästään fiksuna käytöksenä. Voidaan puhua esimerkiksi akateemisesta sivistyksestä tai vaikka luonnontieteellisestä sivistyksestä. Akateemisesti sivistynyt henkilö on utelias kaikelle uudelle tiedolle ja haluaa oppia uutta. Sivistys tässä näkyy asenteena itse oppimisprosessia ja kaikkea uutta tietoa kohtaan. Uutta opitaan, kun saadaan herätettyä leikkimielisyys ja uteliaisuus. Tutkija-asenne oppimisessa on sivistystä. Sivistynyt kansakunta panostaakin tutkimukseen, koska se luo pidemmässä juoksussa uusia työpaikkoja ja luo lisää akateemista sivistystä. Kouluissa ei opiskella pelkästään oppiarvoja varten, vaan koko yhteiskuntaa varten. Ongelmana on usein se, että oppilaitoksista tulee helposti kapean ammattialan tutkintotehtaita työmarkkinoita varten, vaikka laaja tietämys ja sivistys kaikesta antaa laajempaa näkemystä koko yhteiskunnasta. ”Mihinkä tätä tietoa tarvitaan?” kuulee usein kysyttävän. Sivistynyt henkilö pystyy ajattelemaan asioita kriittisesti ja tekemään perusteltuja päätöksiä. Eettisesti ja yhteiskunnallisesti kestäviä päätöksiä saadaan aikaiseksi, kun päätökset nojautuvat tutkittuun tietoon ja laajaan opittuun sivistykseen. Nykyään olisi hyvä pohtia, onko esimerkiksi tekoäly sivistynyt?

Tällainen paljon opiskelut ja sivistynyt henkilö kuluttaa myös mielellään kaikkea kulttuuria eli esimerkiksi musiikkia, kirjallisuutta, teatteria ja elokuvia. Joten voisi sanoa, että kansakunnan eräs sivistyksen mittari on se, kuinka kulttuuria kulutetaan ja tuotetaan. Kulttuurista kiinnostunut henkilö on myös kiinnostunut historiasta ja koko maailmasta. Myös matkailu avartaa maailmankuvaa ja luo sivistynyttä suhtautumista toisia ihmisiä ja kulttuureita kohtaan. Jos tästä ideasta otetaan aasinsilta MAOL toimintaan, niin sivistynyt opettaja haluaa kuulua MAOLiin, koska näkee sen harrastaman toiminnan tärkeäksi omalle työlleen ja koko yhteiskunnalle. On kunnia-asia kuulua MAOLiin.

Mitä on oivaltamisen ilo? Homo Sapiens eli viisas ihminen on puusta pudonnut apinan sukuinen eläinlaji, joka on selviytynyt viidakossa oivaltamalla nopeasti uusia asioita ja täten ei ole joutunut leijonan kitaan. Ihminen on kesyttänyt tulen, oppinut maanviljelyksen ja kehittänyt matemaattisia taitoja maanviljelyksen ja kaupankäynnin avuksi. Oivaltaminen kuuluu oleellisena osana niin ihmisen luonteeseen kuin matemaattisluonnontieteellisiin aineisiin. Itse oivaltaminen tuottaa aina iloa ja samalla edesauttaa sisäistä motivaatiota ja minäpystyvyyttä. Minä osasin ratkaista tämän, minä olen hyvä tässä. Oivaltaminen matemaattisissa ongelmissa on parasta palautetta, mitä voi saada. Matematiikassa maailmaa tutkitaan suhteiden ja säännönmukaisuuksien avulla. Pelkkä matemaattinen oivaltaminen ei kuitenkaan riitä, vaan mukaan pitää saada matemaattiset merkinnät.  Matemaattinen sivistys voidaankin nähdä kyvyksi esittää ongelma matemaattisin merkinnöin. Tässä työssä ei ole oikotietä, vaan matemaattinen sivistys opitaan ja luodaan pienin askelin, harjoitusten avulla, alakoulusta lukioon ja siitä edelleen yliopistoon asti. Mutta oivaltamista voi myös harjoitella joka päivä arkisten ongelmien kanssa. Oivaltaminen usein liitetäänkin älykkyyteen eli kyvyksi ratkaista ongelmia, jotka voivat olla hyvinkin abstrakteja. Tärkeintä tässä on löytää oman tasoisia ongelmia, jotta oivaltamisen ilo säilyy. Myös tätä kannattaa koulussa harjoittaa, jotta sisäinen motivaatio opiskeluun säilyy. Eräs korkeamman ajattelun taidoista on luovuus ja luovuus voidaan nähdä kiinteänä osana oivallusta. Luova ajattelu ja ongelmanratkaisutaito luo aina oivalluksen iloa.

Nyt kun Pisa-tulokset ovat Suomen osalta laskeneet, niin sivistyksen valon ja oivalluksen ilon löytäminen oppimisessa on entistä tärkeämpää. Asenne oppimiseen pitää saada ensin kohdilleen. Oppiminen on pohjimmiltaan kovaa työtä ja ilman kovaa työtä ei synny tuloksia. Uutta ei voi oppia ja ymmärtää, ennen kuin pohjatiedot ovat kunnossa.  Sivistys ja oivaltamisen ilo syntyy sitten tämän työskentelyn tuloksena. Tämän lisäksi tarvitaan tietysti resursseja, kuten esimerkiksi riittävän pienet ryhmäkoot kouluihin, jotta erilaiset häiriötekijät saadaan minimoitua. Oppimisessa pitäisi löytää häiriötön ja kiireetön oppimisympäristö, jossa on mahdollista edetä oman tason mukaisesti eteenpäin. Mutta oman tason mukainen oppiminen riittää, superihminen ei tarvitse olla. Jokainen voi kuitenkin oppia uusia asioita ja olla sivistynyt, toiset huomioon ottava ja oivaltava ihminen.

Koulussa tätä oivaltamisen iloa opetuksessa voidaan tukea erilaisilla projekteilla, teemapäivillä ja niinpä kouluihin on tullut oppiaineet ylittäviä STEAM-projekteja, jossa yhdistelemällä taidetta ja teknologiaa, voidaan ratkaista erilaisia käytännön ongelmia luovalla tavalla. Tässä siis sovelletaan opittuja tietoja ja taitoja käytäntöön. Jos teidän koulussa on harrastettu oivaltamisen iloa ja erilaisia STEAM-projekteja, niin haluaisin mielelläni kuulla siitä lisää. Kirjoita aiheesta artikkeli ja lähetä se tänne Dimensio-lehteen, niin tehdään yhdessä teemavuosi näkyväksi.

Hyvää Sivistynyttä Uutta Vuotta 2024 toivoo Dimensio-lehti

Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista