Miksi oppilaskeskeiset opetusmenetelmät?

Onko opetusmenetelmällä väliä vai riittääkö menestykselliseen opetukseen käytännön neuvot ja työvälineet? Opettaja tavoittelee onnistunutta opetusta, koska se tuottaa mielihyvää, ja valitsee työtavat sen mukaan.

Oppiaineiden opetettava sisältö on kuvattu opetussuunnitelmassa, samoin kuin niihin liittyvä yhteiskunnallinen viitekehys, muun muassa laaja-alainen osaaminen. Joidenkin opettajien mielestä opetussuunnitelmat muuttuvat liian usein. ”Miksei me saada opettaa ihan vaan perusasioita ja keskittyä niihin?  Uudistuksista tulee turhaa stressiä ja työtä, oppilaiden kanssa on muutenkin hankalaa. Kohta meillä ei ole osaajia, PISA-tulokset tippuvat ja tippuvat. Kasvatustieteilläkään ei ole yhteyttä koulun arkeen...” – Tämä kuvitteellinen ajatuksen ilmaisu voisi olla totta missä tahansa suomalaisessa opettajanhuoneessa.

Mutta onko opetusmenetelmällä väliä? Opettaja hyödyntää opetuksessa aina jotakin opetusmenetelmää, työtapaa tai näiden sekoituksia, vaikkei osaisi nimetä niitä. Ja opetusmenetelmään liittyy aina oppimiskäsitys: Mistä opettaja huomaa, että oppilas oppii? 

”Itselläni on tausta lähinnä fysiikan opettajana yläkoulussa. Uteliaisuuteni heräsi, kun paikallislehdessä kehuttiin uskonnontunteja, ja miten niillä sai keskustella ja pohtia. Miksei myös fysiikan tunnilla, aineksiahan siihen on? mietin silloin. Näin sukelsin opetuksen tutkimukseen, jolla tiellä olen edelleen. Ja vastaus oli kyllä.” (Pirkko Kärnä) Luonnontieteen tunneilla voidaan keskustella ja pohtia arkisia ja filosofisia, oppilaiden maailmaa lähellä olevia aiheita, liittää pohdintoja havaintoihin ja opiskeltavaan asiaan. Se on tutkivaa oppimista, fysiikan ja kemian tunneilla kokeellisuutta, ja ennen kaikkea oppilaskeskeistä opetusta. Oppilaskeskeisyys sanana on tuttu varmaan jokaiselle opettajalle, mutta ovatko siihen liittyvät menetelmät tuttuja?

Tällaisen hiljaisen tiedon tuo näkyviin kasvatustieteellinen tutkimus, ja tällä tavalla se tulee kaikkien käyttöön. Tieto lisääntyy muuttuvassa maailmassa, mikä heijastuu opetussuunnitelmaan. Oppilaskeskeisyys näkyy kautta perusopetuksen opetussuunnitelman, vaikkei itse menetelmiin siinä otettaisikaan kantaa. Oppilaskeskeisessä opetuksessa opettaja ottaa huomioon oppilaiden mielipiteet ja kiinnostuksen kohteet, jolloin opettaja saa tietoa oppilaan oppimisesta, mikä on jo eriyttävän opetuksen alkua. Opetuksen lähtökohta on havaittavissa ilmiöissä ja niistä otetaan opettajan johdolla esiin tutkittavia suureita sekä etsitään lainalaisuuksia. Tällainen opetus sisältää paljon keskustelua ja pohdintaa, ja oppilaat ovat aktiivisia. ”Tutkimme eri kouluasteiden opettajien käsityksiä oppilaskeskeisyydestä täydennyskoulutuksen kontekstissa. Tutkimustulosten mukaan yläkoulussa näyttää olevan isompi haaste tunnistaa oppilaskeskeiset työtavat. Esimerkiksi kokeellisten töiden tekeminen ohjeen mukaan on yleistä, mutta vapaata tutkimista ja avoimien tehtävien miettimistä vähemmän. Itsenäisesti tehtävien tekeminen on toki oppilaskeskeistä, mutta ilman oman ajattelun aktivointia ja vuorovaikutusta muiden kanssa, ymmärtäminen ei välttämättä kehity.” (Merike Kesler)

Ideaalitilanteita tuskin on olemassa ja reflektion sekä vuorovaikutuksen avulla opettaja kehittyy menetelmien käyttäjänä. Tällä tavalla opettaja on myös tutkija, joka tuottaa tietoa, jonka avulla hän kehittää ratkaisuja vastaan tuleviin haasteisiin. Tutkiva opetusmenetelmä sopii kaikenikäisille, eri luokka-asteille ja eri tasoisille oppilaille. Eri näkökulmat, myös yhteiskunnalliset, ja uudet ajatukset tulevat siten luontevasti esille perusopetuksessa. 

Tutkimuksemme on luettavissa kokonaisuudessaan:

Kesler, M. & Kärnä, P. (2021). Oppilaskeskeisyys luonnontieteiden tutkivan oppimisen opetustuokioissa opettajien kertomana. Teoksessa Hildén, R., Portaankorva-Koivisto, P. & Mäkipää, T. (toim.), Aineenopetus ja aiheenopetus, (s. 200–216). Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. Ainedidaktisia tutkimuksia 20. Helsingin yliopisto. Verkossa:

Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista