Meteorologi Liisa Rintaniemi: ”Luonnontieteistä on tärkeä puhua niin, että kaikki voivat ymmärtää”

“Meteorologin koulutus on raakaa fysiikkaa”, kertoi Liisa Rintaniemi minulle puhelimessa tiistai-iltapäivänä. Rintaniemi on kahden pojan äiti ja monille tuttu kasvo Maikkarin uutisista. Hänen virallinen työnimike on MTV Uutisten meteorologi. Vaikka tuhannet suomalaiset näkevät hänet päivittäin telkkarista, harva tuntuu tietävän oikeasti, mitä tv-meteorologin työ pitää sisällään. Päätin ottaa asiasta selvää.

Ensimmäinen Rintaniemen kosketus meteorologiaan tapahtui yläasteella. “Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja matematiikasta. Yläasteella maantiedon oppikirjassa oli meteorologi Seija Paasosen haastattelu. Silloin kiinnostukseni meteorologiaan heräsi, ja sille tielle olen päätynyt”, hän muistelee. Rintaniemi meni peruskoulun jälkeen lukioon ja keskittyi siellä lukemaan matematiikkaa ja luonnontieteitä. Erityisesti fysiikka kiinnosti. Lukion jälkeen hän haki opiskelemaan Helsingin yliopistoon fysiikan laitokselle, joka on edelleen ainoa paikka Suomessa, missä voi suuntautua meteorologiaan. Koulutus kestää viisi vuotta ja alkaa fysiikan peruskursseilla. Vasta opintosuunnan valinnan jälkeen meteorologian opinnoissa perehdytään ilmakehän fysiikkaan tarkemmin. Rintaniemi kuvailee opintoja todella teoreettisiksi: “Muistaakseni opinnot sisälsivät vain yhden kurssin sään ennustusta. Se kokemus hankitaan myöhemmin erilaisten työharjoitteluiden ja kesätöiden kautta”.

Opintojen alettua Rintaniemi vietti ensimmäisen kesänsä lentokentällä lentosääpalvelussa. Seuraavana kesänä hän teki lentokentällä jo säähavaintoja. Rintaniemi työskenteli jonkin aikaa ennen tv-meteorologin uran alkua lennonjohtajana – hän on käynyt myös lennonjohtaja kurssin. Hänen ei alun perin ollut tarkoitus päätyä televisioon, mutta viihtyy nykyisessä työssään. Rintaniemi muistuttaa, että suurin osa alalla olevista työskentelee päivystävänä meteorologina tai tekee tutkimusta, mikä saattaa olla hyvinkin erilaista kuin tv-meteorologina oleminen.

Vaikka meteorologin opinnot ovat hyvin teoreettisia, niistä on myös hyötyä työelämässä. Esimerkiksi säähavaintojen tekemisessä käytetään erilaisia tietokonemalleja, joiden tulkitsemisessa opinnoista on apua. Malleissa saattaa olla myös välillä virheitä, joita täytyy korjata. Lisäksi täytyy osata tehdä valinta käytettävästä mallista, kun niitä on useita. Rintaniemi kertoo itse käyttävänsä neljää erilaista tietokonemallia päivittäin. Kaksi mallia ovat globaalimpia ja näyttävät laajemmin koko maailman sään, kun taas kaksi pienempää mallia näyttävät tarkemmin miltä Pohjoismaiden sää näyttää. Ennustetyö pohjautuu tietokoneisiin ja on hyvin numeerista. “Tietokonemallit ovat kehittyneet todella paljon sieltä 80-luvulta. Tämä kehitys tunnutaan unohtavan todella usein, sillä ei ymmärretä, miten kaoottinen ilmakehä kokonaisuutena on. Kun teknologian seurauksena ennusteet kehittyvät, myös ihmisten odotukset suurenevat. Usein odotukset ovat aina askeleen edellä tätä kehitystä”, Rintaniemi pohtii.

Tietokonemalleista pääsemme keskustelemaan Rintaniemen kanssa hänen tavallisesta työpäivästään. Minua kiinnostaa kuulla, millaista se tv-meteorologin työ oikein on.

“Työni on vuorotyötä. Jos tulen iltavuoroon, se alkaa kolmelta. Saavuttuani uutishuoneelle pääsen tietokonemallien äärelle. Käytän tosiaan neljää erilaista tietokonemallia työskennellessäni. Mallien tulkitsemisen ja lukemisen lisäksi tutustun ajankohtaisiin sääilmiöihin. Lisäksi saatan viestitellä edellisessä vuorossa olleen meteorologin kanssa hänen piirtämistä havainnoista ja käyn ne läpi. Näiden kaikkien perusteella mietin, mikä tulevaisuuden kuva on. Sen jälkeen koostan kaikesta Powerpoint tyyppisen esityksen. Tähän koko hommaan menee muutama tunti. Seuraavaksi menenkin jo maskiin ja hiusten laittoon lähetystä varten. Keskustelen myös uutisankkureiden kanssa hieman etukäteen. Lopuksi kello 19 alkaa uutislähetys, jossa minulla on kolme minuuttia aikaa kertoa koko valtakunnan säästä. Aika on todella lyhyt, joten usein minun on pakko panostaa väestökeskittymiin. Jos aikaa jää yli, niin sitten voin vähän tarkemmin käydä läpi koko maata”.

Rintaniemi kertoo, että tv-meteorologin työ on yksinäistä. Hän on uutishuoneessa yleensä ainut luonnontieteilijä. Edellisessä vuorossa ollut on lähtenyt jo monta tuntia sitten kotiin. Rintaniemi kuitenkin viihtyy toimittajien kanssa. Vaikka vuorotyö voi kuulostaa raskaalta ja aamuvuorot alkavat jo puoli viideltä, ei työ seuraa kotiin, vaan jää työpaikalla päivän loputtua. Rintaniemi kertoo itse asiassa nauttivan erityisesti intensiivisistä aamuvuoroista.

Meteorologia on alana murroksessa – niin kuin monet muutkin – digitalisaation ja teknologian nopean kehityksen seurauksena. Tietokoneet tulevat koko ajan vain paremmiksi, ja ihmisen panos muuttuu erilaiseksi. Rintaniemi epäileekin, että tulevaisuudessa meteorologit tulevat siirtymään yhä enemmän tutkimuksen, tuotekehityksen ja tuotteiden räätälöinnin pariin. Sään ennustaminen tulee todennäköisesti jäämään vähemmälle, kun tietokoneet kehittyvät ja tekevät sen ihmisen puolesta. Toisaalta meteorologien viestinnällinen rooli saattaa korostua, sillä ennuste täytyy muuttaa tekstiksi ja kaikille ymmärrettävään muotoon. Rintaniemi ei kuitenkaan osaa sanoa, onko tulevaisuudessa viiden vuoden tutkinto tarpeellinen.

Kohta 16 vuotta alalla työskennellyt Rintaniemi kokee, että on oppinut televisiossa työskentelyn kautta rennommaksi ja avoimemmaksi. Esimerkiksi palautetta ja kommentteja ei kannata hänen mukaansa ottaa liian henkilökohtaisesti. Julkisuuskysymys tulee mieleeni väkisinkin: miten julkisuus on vaikuttanut Rintaniemen elämään ja mitä hän on oppinut siitä?

“En ole joutunut kärsimään julkisuudesta niin kuin jotkut muut tv-meteorologit. Voin elää arkea normaalisti. Televisioesiintyminen on minulle aina hyvin intiimi tilanne, enkä edes välttämättä tajua tuhansien ihmisten katsovan sitä. Suoran lähetyksen takia en koskaan näe omaa esiintymistäni. Olen myös oppinut, että mokia sattuu. Tässä työssä perfektionismi karisee pois”.

Rintaniemi haluaa kehittää sääviestintää ja pitää tärkeänä, että meteorologit ja säätiedon käyttäjät ymmärtäisivät paremmin toisiaan. Tämän lisäksi hän kokee, että voi tehdä aktiivista ja tärkeää viestintätyötä ilmastonmuutoksen eteen. “Tiedeviestinnällä on tärkeä rooli ja mielestäni luonnontieteistä on tärkeä puhua niin, että kaikki ymmärtävät”.

Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista