Kysely digitaalisista matematiikan ylioppilaskokeista MAOLin jäsenille
Matematiikan ylioppilastutkinto järjestettiin ensimmäisen kerran digitaalisena keväällä 2019. Syksyn 2019 kokeen jälkeen MAOLin jäsenille tehtiin kysely digitaalisista matematiikan ylioppilaskokeista. Kyselyyn vastasi 120 opettajaa, jotka edustivat 25 paikalliskerhoa (Kuva 1).
Käytettävät ohjelmistot
Matematiikan kokeen A-osassa oli kevään 2019 kokeessa käytössä yksi peruslaskin KCalc. Toukokuussa Abittiin lisättiin kaksi peruslaskinta GNOME-laskin ja SpeedCrunch, jotka olivat KCalcin lisäksi käytössä syksyn ylioppilaskokeen A-osassa. Kyselyyn vastanneiden opettajien eniten opetuksessa käyttämä peruslaskin oli SpeedCrunch (Kuva 2). Perusteluja valinnalle olivat mm. helppokäyttöisyys, selkeys, monipuolisuus ja mahdollisuus asentaa ohjelma eri käyttöjärjestelmien koneille.
Matematiikan kokeen B-osassa on käytössä viisi symbolisen laskennan ohjelmistoa: Casio ClassPad Manager, GeoGebra 5, GeoGebra 6, Texas Instruments TI-Nspire CAS ja wxMaxima. Eniten näistä käytetään ohjelmistoa GeoGebra 5 (Kuva 3).
Suurimmalla osalla vastaajista on käytössä useampia symbolisen laskennan ohjelmistoja, mutta vastaajissa on myös yhden ohjelmiston käyttäjiä (Taulukko 1).
Taulukko 1. Opetuksessa käytettävien symbolisen laskennan ohjelmistojen yhdistelmät.
Symbolisen laskennan ohjelmistoista maksullisia ovat Casio ClassPad Manager ja Texas Instruments TI-Nspire CAS. Casion ohjelmiston valintaa perusteltiin useimmiten helppokäyttöisyydellä. Texas Instruments TI-Nspire CAS ohjelmiston valinta pohjautui useimmiten aikaisemmin käytössä olleeseen vastaavaan laskimeen. GeoGebran valintaa perusteltiin maksuttomuudella ja helppokäyttöisyydellä.
Taulukot
Paperinen MAOL-taulukko on sallittu ylioppilaskokeessa viimeisen kerran syksyllä 2020. Kyselyn mukaan suosituin opetuksessa käytettävä taulukko on MAOL-taulukot paperikirja (Kuva 4). Enemmistö kyselyyn vastanneista kannatti paperisen MAOL-taulukon sallimista syksyn 2020 kokeen jälkeen (Kuva 5).
Kokeen rakenne
Enemmistö vastaajista piti kokeen rakennetta sopivana (Kuva 6). Jonkin verran toivottiin A-osan laajentamista ja kahden B-osan muuttamista yhdeksi.
Kokeen tehtävät
Lyhyen matematiikan kokeita pidettiin sisältöjen suhteen paremmin onnistuneina kuin pitkän matematiikan kokeita. Molempia kokeita pidettiin sekä hyvinä että huonoina (Kuva 7 ja Kuva 8).
Ohjelmistojen käytön suhteen ensimmäiset digitaaliset matematiikan kokeet arvioitiin enemmän hyviksi kuin huonoiksi (Kuva 9 ja Kuva 10). Ohjelmistojen käyttöä pidettiin perustelujen mukaan sopivana, liian runsaana ja liian vähäisenä.
Kokeen tehtävistä ja kehittämisestä annettiin runsaasti sanallista palautetta. Kaikki vastaukset on koottu yhteen ja MAOL välittää kyselyssä saadun tiedon ylioppilastutkintolautakunnalle. Kiitos kyselyyn vastanneille opettajille!
Riitta Salmenoja Dimension päätoimittaja Matematiikka- ja tietotekniikkatoimikunnan puheenjohtaja
