Kevään 2023 valtakunnallisesta matematiikan kokeesta

Aloitin itse heti kokeen jälkeen viikonloppuna tarkistamaan matematiikan valtakunnallisia kokeita. Lueskelin ohessa myös somessa eri ryhmien keskustelua tämän kevään kokeesta. Kommenteissa koetta pidettiin vaikeana jopa huonosti toteutettuna. Myös minun monelle oppilaalleni koe oli vaikea, mutta ei pelkästään siksi, että se olisi huono, vaan myös siksi, että joidenkin on vaikea hallita kaikkia matematiikan sisältöjä samaan aikaan yhdessä isossa koetilanteessa. Matematiikan osaamisen lasku on todettu Karvin tutkimuksessa. Emme kuitenkaan saa osaamista nostettua laskemalla opetuksen tai arvioinnin tasoa vaan pitämällä sitä korkealla.

Halusin kirjoittaa tämän Dimensio-artikkelin siksi, että olen riviopettaja ja tehnyt oppilaideni kanssa valtakunnallisen kokeen noin kolmenakymmenenä keväänä. Kirjoitin myös aiemmin artikkelin matematiikan valtakunnallisen kokeen merkityksestä oman arviointityöni tukemisessa (Dimensio 14.12.2022).

Opetussuunnitelmassa sanotaan: ”Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona matematiikan opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena vuosiluokilla 7, 8 tai 9 paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyn ja kuvatun tuntijaon mukaisesti.” Arviointia päättöarvioinnin kriteerein toteutetaan pääsääntöisesti siis yhdeksännellä vuosiluokalla. Päättöarvosanaa ei kuitenkaan voi muodostaa pelkästään yhdeksännellä luokalla opiskeltujen käsitteellisten ja tiedonalakohtaisten tavoitteiden arviointikriteerien mukaisesti. Ei myöskään summatiivisten kokeiden tai kurssien keskiarvona.

Myös seitsemännellä ja kahdeksannen luokalla opiskellut tavoitteissa mainitut sisällöt kuuluvat arvioitaviin sisältöihin. ”Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt matematiikan tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa.” Matematiikan sisällöt ovat eri kunnissa sijoitettu opiskeltavaksi eri vuosiluokille. Tämä on hyvä ottaa huomioon, kun pohditaan, oliko kokeessa tehtäviä, jotka testasivat epäoleellisia sisältöjä.

Jokunen kommentoi sitä, että todennäköisyyslaskenta on vielä kesken. Olen itse ottanut tämän asian huomioon siten, että suunnittelen oman opetukseni niin, että talvilomaan mennessä olemme opiskelleet kaikki perusopetuksen sisällöt. Sen jälkeen alamme kertaamaan lähinnä 7. ja 8. vuosiluokan matematiikan sisältöjä, koska niiden osalta eri sisältöalueiden perusperiaatteita ja käsitteitä on monella oppilaallani unohtunut paljon.

Koska minunkaan oppilaani eivät osaa valtakunnallisessa kokeessa kaikkea, kannattaa muistaa: ”Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta.” Arvioinnissa saa onneksi ottaa huomioon myös työskentelyn: ”Työskentelyn arviointi sisältyy matematiikan päättöarviointiin ja siitä muodostettavaan päättöarvosanaan.”

Melkein joka vuosi kritisoidaan sitä, että osa tehtävistä on kielellisesti niin haastavia tehtäviä, etteivät tuetut ja S2-oppilaat ymmärrä niitä. Koska nämä oppilaat saavat pedagogisissa asiakirjoissa kirjattua tukea muissakin kokeissa, ovat he oikeutettuja samaan tukeen myös valtakunnallisen kokeen osalta. Vaikeitakin tehtäviä täytyy sisällyttää kokeeseen, koska tavoitteiden T5 ja T7 mukaan:

T5: Oppilas jäsentää ongelmia, tunnistaa niistä matemaattista informaatiota ja ratkaisee niitä hyödyntäen matematiikan menetelmiä.

T7: Oppilas tunnistaa ja käyttää matematiikkaa eri ympäristöissä ja toisissa oppiaineissa sekä muotoilee ongelmia matematiikan kielelle.

Otetaan huomioon oppilaat, jotka tarvitsevat tukea, mutta huomioidaan myös lahjakkaat oppilaat ja haastetaan heidänkin osaamistaan.

Nyt, kun olen tarkistanut kokeet ja oppilaat ovat nähneet tuloksensa, totean jälleen kerran, että kokeen tekeminen on heille positiivinen kokemus ennen toisen asteen uusia haasteita. Riippuu meistä opettajista, miten itse suhtaudumme koulun ulkopuolelta tuleviin haasteisiin ja miten motivoimme oppilaita kohtaamaan uutta ja haastavaa.

Toukokuu on meille opettajille haastavaa aikaa. Matematiikan valtakunnallinen koe on tarkoitettu tukemaan päättöarviointia. Koe on joka vuosi erilainen. Kuten ylioppilaskirjoituksissakin, joinakin vuosina koe on jonkun mielestä hyvä, toisen mielestä ei. Päättöarvioinnin osalta koe on kuitenkin vain yksi suoritus. Se haastaa oppilasta ja antaa aina arvokasta tietoa oppilaan osaamisesta sekä hänelle itselleen että opettajalle.

Artikkelia on muokattu 23.5.2024