IT-alaan tutustumista Super-Adan merkeissä
Päädyimme viettämään perjantain 7.2. iltapäivän Helsingin kaupungintalolla tyttöjen ja naisten tietotekniikkatapahtuma Super-Adassa. Lopulta sen lisäksi, että pidimme hauskaa ja opimme paljon tietotekniikasta alana, voitimme vielä kesätyöpaikat ensi kesälle. Varsin onnistunut reissu siis.
Mikä Super-Ada?
Super-Ada on IT-naisten verkoston järjestämä yhden päivän kestävä tapahtuma, jonka tarkoituksena on kannustaa tyttöjä ja nuoria naisia tietotekniikan alalle. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna jo kuudetta kertaa. Mukana on yrityksiä ja korkeakouluja, joiden järjestämän rastiradan osallistujat käyvät läpi joukkueissa. Lisäksi paikalla on puhujia eri taustoista ja parhaiten menestyneet joukkueet palkitaan yritysten sponsoroimilla palkinnoilla.
Loogisen päättelyn tehtäviä ja kiinnostavia puhujia
Meidän kohdallamme innostus lähteä Super-Adaan alkoi opinto-ohjaajalta saadusta viestistä. Luemme kaikki kolme paljon matemaattisia aineita ja olemmekin viettäneet yhdessä monta matematiikan, fysiikan ja kemian tuntia. Tietotekniikasta meillä ei ollut hirveästi kokemusta ennen tapahtumaa, tosin kaksi meistä oli tutustunut koodaukseen mm. lukiokurssilla. Ainakin kaksi meistä on vakavasti harkinnut tietotekniikan opintoja ja lisäksi tapahtuman palkinnot, kuten kesätyöpaikka, kuulostivat houkuttelevilta. Super-Adaan olisi voinut osallistua myös yksin ilman joukkuetta, mutta saimme kokoon kolmen kaverin tiimin, jonka nimeksi valittiin ”PeltoGäng” Viikin peltojen mukaan.
Olimmekin kaikki oikein tyytyväisiä päätökseemme. Seitsemän rastin rastirata, jolla ratkoimme eri vaikeusasteisia tehtäviä, tarjosi sopivaa haastetta ja onnistumisen iloa. Kaikissa tehtävissä vaadittiin loogista päättelyä, mutta ennakkotietoja ei tarvittu, kuten meille oli etukäteen luvattu. Pääsimme mm. muokkaamaan pelin koodia toimivaksi Helsingin yliopiston rastilla sekä suunnittelemaan ehdotuksen Zalandon uuden sovelluksen käyttöliittymäksi.
Rastiradan lisäksi tapahtuman puhujat olivat kiinnostavia ja jopa inspiroivia. Puhujina oli naisia tietotekniikan alalta. Oli kivaa nähdä oikeita esimerkkejä alalla menestyneistä naisista ja kuulla, mitä he työssään konkreettisesti tekevät. Muutenkin tapahtuman ilmapiiri oli todella rento, eikä kilpailuhenkinen, vaikka kyseessä olikin tavallaan kilpailu. Tarjolla oli myös paljon ilmaista tavaraa ja välipalaa, mikä piristää aina :).
Ihmisten tapaaminen oli lopulta parasta Super-Adassa
Mieleenpainuvinta meille oli se, kuinka mukavaa ja lähestyttävää paikalla ollut porukka oli. Rastien pitäjät, eri yritysten edustajat, olivat todella kannustavia, eikä heitä haitannut yhtään vastailla kysymyksiimme. IT-alasta saa välillä vähän sellaisen mielikuvan, että kaikki alan ihmiset ovat neroja, jotka rakensivat itse ensimmäiset tietokoneensa ja opettelivat sitten teineinä koodaamaan niillä omatoimisesti. Alalla työskentelevien kanssa jutellessa kuitenkin huomasimme iloksemme, että ihan samanlaisia ihmisiä he ovat kuin me muutkin. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa opettelemaan koodaamista.
Toinen asia, joka jäi mieleen suurena plussana, oli puhe siitä, kuinka IT-alalla on todella monenlaisia työtehtäviä. Ura alalla ei siis välttämättä merkitse kahdeksan tunnin koodaussessioita, vaan työnkuvaan voi vaikuttaa paljon. Yrityksiä on hyvin erilaisia pienistä kasvuyrityksistä isoihin jätteihin ja kansainvälistyminen on mahdollista verrattain helposti. Puhujien kertomukset matkustelusta ja työn eduista kuten ”pilalle hemmottelusta” jättivät myös positiivisen mielikuvan.
Iloisin mielin kohti kesää
Tapahtuman palkinto oli huikea. Saimme parhaat pisteet rastiradalta ja sen ansiosta meillä on ensi kesäksi kesätyöpaikat Eficode-ohjelmistoyrityksessä. Palkallinen työ on tietysti mukavaa itsessään, mutta ennen kaikkea mahdollisuus tutustua IT-alan yritykseen ja sen arkeen oikein kunnolla on mahtavaa. Samanlaista tilaisuutta ei varmasti tule vastaan usein, sillä yleensä vaaditaan jotain pohjakoulutusta. Suosittelemmekin siis kiinnostuneita ehdottomasti osallistumaan ensivuoden Super-Adaan. Me lähdimme tapahtumaan mukaan rennolla asenteella ja minimaalisilla odotuksilla ja kävelimme ulos kultaisen ilmapallon kanssa käyntikortteja pidellen. Kannattaa tarttua tällaisiin tilaisuuksiin, kun niitä tulee vastaan.
Siiri Tirkkonen, Marilla Malkki ja Erika Marttinen
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, toinen ja kolmas vuosikurssi
Kuvat: Mari Villstedt
