Ilmastonmuutos kansainvälisyysprojektin keskiössä
Vaalan lukio ja italialainen Cobianchin luonnontieteellinen instituutti saivat elokuussa 2015 rahoituksen kolmivuotiselle Erasmus+ -projektilleen ”Geoheritage and Climate Change Opening the Secrets of Home”. Projekti kuuluu Erasmus+ -ohjelman KA2-toimintalinjaan International Partnerships, joka mahdollistaa monialaisen projektiryhmän perustamisen projektin toteuttamiseen. Projektissa rahoitettavina tahoina ovatkin koulujen lisäksi Vaalan kunnan sivistystoimi ja aluekehittämisyhtiö Humanpolis Oy Suomesta sekä Verbanian kaupungin kouluhallinto ja Torinon yliopiston geotieteiden laitos Pohjois-Italiasta.
Aloituskuvassa ryhmä Italian Alpeilla Mosso Instituutin lähistöllä. (Kuva: Patrizia Paltzarini)
Projektin teemana on ilmastonmuutos ja sen näkyminen kohdealueiden geoperinnössä. Ilmastonmuutosta projektissa tarkastellaan nykyisen ilmaston lämpenemisen näkökulmasta, mutta myös maapallon historiassa tapahtuneesta jatkuvasta luonnollisesta ilmastonvaihtelusta ja sen vaikutuksesta alueiden kehittymiseen, kuten kasvillisuuteen ja kulttuuriin. Tavoitteena on syventää opiskelijoiden tietoa kotiseutunsa luonnon ja kulttuurin kehittymisestä laaja-alaisesti ja tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja tietoja hyödyntäen.
Geoheritage and Climate Change Opening the Secrets of Home
Kohdealueina ovat UNESCO:n kansainväliseen geotieteiden ja geoparkien (IGGP) ohjelmaan kuuluvat Rokua Geopark Suomessa ja Sesia Val Grande Geopark Pohjois-Italiassa, joiden alueelle myös Vaala ja Verbania sijoittuvat. Geoparkien tehtävinä on muun muassa ympäristömuutoksen ymmärryksen syventäminen tieteen ja opetuksen keinoin, huomion ollessa geologisen ympäristön lisäksi elollisessa luonnossa ja ihmisen kulttuurissa sekä näiden vuorovaikutuksessa. Projektin blogia voi lukea osoitteesta: https://geoclimhomeblog.wordpress.com/
Projektissa oli yhteensä kuusi vaihtojaksoa. Näistä kolme suuntautui Vaalaan ja kolme Verbaniaan. Marraskuussa 2015 verbanialaiset tulivat ensimmäisen kerran Vaalaan ja vaalalaiset tekivät vastavierailun Verbaniaan huhtikuussa ja syyskuussa 2016 sekä päätösvierailun toukokuussa 2018. Lisäksi verbanialaiset olivat Vaalassa toukokuussa 2017 ja tammikuussa 2018. Kullakin vaihtojaksolla oli oma ilmastonmuutokseen ja geoperintöön linkittyvä pääteemansa, joita olivat esimerkiksi jääkauden maanmuodot, suot, vesistöt ja Alpit. Jokainen vierailu kesti seitsemän päivää, ja oppilaat majoittuivat tuon ajan pääsääntöisesti paikallisissa perheissä. Liikkuvien oppilaiden määrä vaihteli kahdenkymmenen oppilaan molemmin puolin. Oppilaiden seurana kulki opettajia, geoparkin henkilökuntaa sekä yliopiston tutkijoita. He majoittuivat paikallisissa majoitusyrityksissä. Viikon aikana tehtiin yhteistyötä paikallisen hallinnon sekä muiden yhteistyökumppanien kuten yliopistojen ja tutkimusinstituuttien kanssa.
Viikoittaiset projektiohjelmat sujuivat pääosin samalla kaavalla. Virallinen projektiohjelma alkoi maanantai-aamuna paikallisessa oppilaitoksessa esittelyillä ja esityksillä puolin ja toisin. Isäntäkoulun oppilaat kertoivat tulevan viikon ohjelmasta ja tulevista vierailu- sekä tutkimuskohteista. Vierailevat oppilaat kertoivat omasta koulustaan ja paikkakunnastaan. Iltapäivällä aloitettiin tieteelliset tutkimukset kyseisen viikon aiheisiin liittyen. Kolmena seuraavana päivänä jatkettiin tieteellistä toimintaa. Viimeisenä päivänä pidettiin seminaari, johon opiskelijat koostivat ryhmittäin viikon tuloksia.
Oppilaat pääsivät vaihtojaksoilla tutustumaan ja tekemään niin kenttä- kuin laboratoriotutkimuksia sekä tutustumaan paikallisiin luonto- ja kulttuurikohteisiin. Italiassa yksi erikoisimmista käyntikohteista oli Torinon yliopiston tutkimusasema Monte Rosan rinteellä, 3000 metrin korkeudessa. Kohteissa tehtiin turve-, lumi-, ja jääanalyysejä, havainnoitiin maa- ja kallioperää, tutkittiin historiallisia karttoja sekä kerättiin tietoa digitaalisesti. Oppilaat saivat uutta tietoa geomorfologiasta, soista, biologisista indikaattorilajeista, mannerlaatoista, georesursseista, jääkausista ja jääkautisista ympäristöistä. Tutkimuspäivinä tehtiin myös vierailuja yliopistoihin ja tutkimusinstituutteihin, ja vastavuoroisesti erityisalojen asiantuntijoita ja tutkijoita osallistui kenttätutkimuksiin. Tutkijat ohjasivat osaltaan kenttätyöskentelyä opastaen tieteelliseen havainnointiin ja esitellen ajankohtaisia tutkimustuloksia käsitellyistä aiheista. Kommunikaatio tapahtui englanniksi, joten oppilaat saivat kieliharjoittelua.
Erilaisten tieteellisten sisältöjen lisäksi oppilaat oppivat vaihtojaksojen aikana kunnioittamaan erilaisia rooleja sekä erilaisia toimintoja, toimimaan ryhmässä, selviämään erilaisista ongelmista ja etsimään ja löytämään ratkaisuja ongelmiin, tekemään päätöksiä monimutkaisiin kysymyksiin, toimimaan annetun ajan puitteissa ja hyväksymään erilaiset ihmiset. Kunkin vaihtojakson viimeisenä päivänä oppilaat prosessoivat saamiaan tutkimustietoja ja valmistivat esityksiä. Viikko huipentui yhteiseen päätösjuhlaan, jossa oppilaat esittivät valmistamansa esitykset isäntäperheille, oppilaille ja yhteistyötahoille sekä suuntasivat katsettaan tulevaan. Tällä tavoin voitiin toteuttaa myös koti–koulu-yhteistyötä ja kehittää nuorten esiintymistaitoja.
Onnistuneen projektin rohkaisemana on valmisteltu myös jatkohanketta, ja hakemus on jo jätettynä CIMO:lle. Jatkohankkeeseen uutena kumppanikouluna liittyy ranskalainen koulu Lyceé la Versoie kaakkoisranskalaisesta Thonon les-Bains kaupungista. Mukaan tulevat myös Chablais Geopark Ranskasta ja Sesia Val Grande Geopark Italiasta. Projektissa on määrä syventyä ilmastonmuutokseen UNESCO:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta. Siihen kukin osatoteuttaja tuo omat vahvuutensa ja osaamisensa, joiden kautta teemoja voidaan lähestyä eri tasoilla ja integroida niitä kouluopetukseen.
Projektissa saatujen kokemusten sekä opiskelija- että opettajapalautteen perusteella uuden tyyppinen KA2-toimintalinjan monialainen ja koulujen ulkopuolisia tahoja osallistava Erasmus+-projekti tuo mielenkiintoisia mahdollisuuksia kouluopetuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Se mahdollistaa kouluille laajan asiantuntijaverkoston rakentamisen ja hyödyntämisen, mikä etenkin tieteellisen opetuksen kehittämisessä ja työelämäyhteistyössä on arvokas työkalu. Tämä korostuu etenkin uuden lukio-opetussuunnitelman toteuttamisessa, jossa korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö sekä tiedeperusteinen opetus ovat tärkeässä osassa. Koulujen ulkopuolisille tahoille KA2-toimintalinjan hankkeeseen osallistuminen avaa mielenkiintoisen mahdollisuuden tulevaisuuden osaajien kouluttamiseen ja kouluopetukseen soveltuvien materiaalien ja menetelmien kehittämiseen.
Oppilaat tyytyväisiä projektiin
Erasmus+ -projektissa ovat olleet mukana myös Vaalan lukion toisella luokalla oleva Petriina Heikkinen sekä tämän vuoden abiturientti Mirjami Lämsä. Projekti on ollut heidän mielestään mielenkiintoinen, innostava, antoisa ja kokonaisuudessaan positiivinen kokemus. Projekti sisällöltään on ollut hyvin monimuotoinen ja opettavainen monella tapaa. Projekti on lisännyt tietoa tieteellisen tutkimuksen tekemisestä ja molempien maiden kulttuureista ja omasta kotialueesta sekä syventänyt tietoutta ajankohtaisesta ja mielenkiintoisesta ilmastonmuutoksesta. – Teoria, joka sinänsä on tuttua jo ennestään, konkretisoitui eri tavalla projektin kokemusten myötä. Näihin kokemuksiin ovat kuuluneet niin tutkijoiden ammattitaitoiset luennot, sekä itse toteutetut tutkimukset, Petriina selventää. Mirjami nostaa esille, että projektissa on saatu kuulla monien eri alojen asiantuntijoita ja heidän antamansa ”lähiopetus” on ollut arvokasta. Tytöt sanovat, että tutkimus ja vierailukohteet ovat olleet mielenkiintoisia niin Suomessa kuin Italiassakin. Molemmat nostavat erityisen mieleenpainuvaksi vierailun Alpeilla Italiassa syksyllä 2016.
– Myös kielitaitoni on karttunut paljon ja itsensä ilmaisemisesta on tullut sujuvampaa, Petriina kertoo ja jatkaa:
– Sain myös ensimmäisen kosketuksen italian kieleen. Oli mukavaa oppia ensimmäiset sanat perheen isän opettamana. Mirjami puolestaan mainitsee, että englannin kielen käyttö oli mukavaa ja koska kyseessä ei ollut kummankaan osapuolen äidinkieli, englannin kielen käyttöön ei ollut korkeaa kynnystä. Vieraan kielen käytössä on rohkaistunut.
Mirjami kertoo, että projektin kautta saattoi tutustua uusiin ihmisiin ja solmia uusia ystävyyssuhteita myös vaalalaisten oppilaiden kanssa yhteistyön ohessa. – Arvokasta oli myös se ryhmähenki, joka projektin myötä syntyy koko suomalaisista ja italialaisista koostuvan joukon väillä, Petriina kertoo.
Italiaisessa perheessä asuminen jännitti hieman etukäteen, mutta molemmat tytöt otettiin perheissä hyvin vastaan. Ennen vierailua pidetty yhteydenpito helpotti vieraaseen perheeseen menemistä. Perheessä asuminen avasi kulttuuria aivan erilaisella tavalla kuin jos oppilaat olisivat asuneet hotellissa. – Opin, että italiassa tapa elää poikkeaa joillain tavoilla tavasta elää Suomessa. Huomasin, että useat italialaiset varmasti voittaisivat suomalaiset hetkessä elämisen taidossa. Italiassa osataan myös eri tavalla arvostaa perheen kanssa vietettyä aikaa ja kokoonnutaan syömään yhdessä myös suvun voimin, Petriina kertoo kokemuksistaan.
Petriinan mukaan italialaisten majoittaminen omaan kotiin sai ajattelemaan tiiviisti omaa suomalaista syntyperää sekä kulttuuria. -Pyrin viikon aikana toteuttamaan erilaisia suomalaiselle kulttuurille ominaisia aktiviteetteja, kuten saunomista tai mäenlaskua. Halusin myös kokata oikein suomalaista ruokaa. Siinä huomasin tietynlaisen ylpeyden omasta kulttuuristamme.
– Vieras tykästyi erityisesti saunaan. Aamupala tuntui vieraasta erikoisen runsaalta. Myös vuodenajat herättivät ihmetystä. Helmikuinen kylmyys tuntui vieraista erilaiselta ja ehkä jopa hieman liian extremeltä, mutta lumi ja jää sekä talvinen auringonpaiste saivat heidät ihastumaan Suomen luonnon kauneuteen. Vieraani totesi useaan otteeseen, että haluaisi asua joskus Suomessa. Mirjamin mielestä italialaisen majoittaminen omaan kotiin oli kiva ja huippukokemus. Iltaisin aikaa vietettiin myös muiden vaalalaisten ja italialaisten oppilaiden kanssa. Porukalla järjestettiin mukavaa yhteistä tekemistä. Karjalanpiirakat nousivat monen italialaisen suosikiksi suomalaisista ruoista.
Molemmat tytöt kokevat, että projektista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Petriina sai uudenlaista ulottuvuutta tulevaisuuden ammatinvalintaan: – Ymmärsin, että maailma todella on täynnä mahdollisuuksia ja myös kansainvälisyys tuo niitä tullessaan. Mirjamille selkeni projektin myötä, että hän haluaa työskennellä tulevaisuudessa ympäristön parissa. Ulkomailla opiskelu tai työskentely ei myöskään ole poissuljettua.
– Koko projekti on ollut ikimuistoinen, jokaiseen projektipäivään liittyy hyviä muistoja. Parhaimmat muistot liittyvät yhteisiin aktiviteetteihin ja uusien ystävien kanssa vietettyyn aikaan, Petriina kertoo. Vaalassa kansainvälisyysprojektit alkavat jo yhtenäiskoulun puolelta, joten on hienoa, että mahdollisuus kansainvälisyyteen jatkuu myös lukiossa, Mirjami kertoo ja jatkaa: – Koulun mukana on helppo mennä ulkomaille, kun koulun puolelta kaikki hoidetaan valmiiksi. Molemmat tytöt olisivat valmiita osallistumaan uudestaan vastaavanlaiseen projektiin ja suosittelevat projekteihin osallistumista myös muille nuorille.
