Heurekan uudet tuulet

Tiedekeskus Heureka Vantaalla (kuva1) lienee kaikilla tuttu ainakin nimenä. Onhan se yli 30-vuotias organisaatio, joka koronavuosista ja maailman muuttumisesta huolimatta jatkaa sinnikkäästi tieteen tekemistä tutuksi ja kiinnostavaksi meille kaikille.

Heurekan tehtävä on kuvattu lyhyesti: Oivaltamisen iloa ja elämyksiä kaikille.

Tiedekeskuksissa jokainen iästä riippumatta voi kokea ja kokeilla – oppia – vuorovaikutteisten näyttelyiden avulla, katsomalla vaikkapa planetaarioesityksiä tai menemällä tiedeteatteriin tai tekemällä laboratoriotöitä. 

Heureka on kuin vaivihkaa koronan varjossa siirtynyt myös uuden johtajan aikakauteen, niinpä nyt on hyvä vaihe selvittää pienen haastattelun myötä, millaisin ajatuksin uusi johtaja Mikko Myllykoski katsoo tulevaisuuteen. 

Mikko Myllykoski (s. 1963) on toiminut Heurekassa näyttelysuunnittelijana, suunnittelupäällikkönä ja elämysjohtajana ennen nykyistä tehtäväänsä. Koulutukseltaan hän on FM (historia) Helsingin yliopistosta. Harrastaa pyöräilyä, luonnossa liikkumista sekä italian kieltä ja italialaista kulttuuria. Tunnuslause: ”Elää ja sekoittua” (Jorge Luis Borges)

Koronaepidemia on varjostanut merkittävästi myös Heurekan toimintaa, mutta nyt on aika valottaa uuden johtajan suunnitelmia tulevaan.

Heureka oli pandemian aikana kahdesti neljä kuukautta kiinni ja useita kuukausia auki tiukin kävijämäärärajoituksin. Maaliskuun 2022 alusta alkaen kaikki rajoitukset poistettiin, ja vain hygieniasuositukset muistuttavat pandemiasta.

Miten Heureka voi auttaa opettajia ja oppilaita ymmärtämään tieteellisen tiedon merkitystä?

Heureka on ilmiölähtöisen oppimisen edelläkävijä Suomessa. Vuorovaikutteinen ja moniaistinen tapa käsitellä ympärillämme olevaa todellisuutta ja sen ilmiöitä on mieleenpainuva. Parhaimmillaan viritämme oppijan uteliaisuutta ja mielenkiintoa.  Olemme ottaneet tavoitteeksemme kohentaa yhteiskunnan tiedepääomaa. Tiedon lisäksi tiedepääomalla tarkoitetaan asenteita, kiinnostusta ja harrastusta tiedettä kohtaan: millä kaikilla tavoin tiede ja tutkittu tieto voi hyödyttää ja inspiroida yksilön elämää ja heidän kauttaan toimivaa yhteiskuntaa, joka rakentaa tulevaisuutensa tiedon varaan. Meillä on tiedepääoman kohentamisesta käynnissä Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama hanke, jossa yliopistopartnereiden avulla hahmotamme tietopohjaista päätöksentekoa ja sen esteitä, kuten esim. salaliittoteorioiden houkutusta.

Heurekamainen tapa oppia itse tekemällä ja kokeilemalla on hyvä kriittistä ajattelua rakentava vastalääke humpuukille, joka leviää huolestuttavasti sekä mis- että disinformaationa sosiaalisessa mediassa.

Miksi luonnontieteiden opettajan pitäisi ja kannattaisi tulle vierailulle Heurekaan?

Mahdollisuuksia on monia eri tarpeisiin. Joku haluaa lumoutua planetaarioelokuvasta tai ällistyttävästä tiedeteatteriesityksestä, kun taas toinen arvostaa laboratorioita, työpajoja tai klassisia fysiikan ilmiöitä Klassikot-näyttelyssä.  Heurekaan perustettiin viime vuonna Euroopan avaruusjärjestö ESA:n ESERO-keskus eli koordinoimme avaruustutkimuksen pedagogista toimintaa Suomessa. Vuosittaiset avaruusviikkomme on löydetty hyvin. Verkossa palvelemme oppimisaineistoin, jotka tukevat opintokäynnin valmistelua tai ajankohtaisten aiheiden työstöä vierailun jälkeen.  

Mikä ovat kolme itsellesi kiehtovinta näyttelyä Heurekan historiassa ja miksi?

Tähän haluan vastata kahdella tavalla. Ensiksikin omalle ammatilliselle kehittymiselleni oli tärkeitä askeleita päästä suunnittelemaan näyttelyä Jukola–Jakomäki–Bryssel, Suomi 75 vuotta (1992), jossa sovelsimme interaktiivisia menetelmiä historiaan; ensimmäinen vastuullani ollut projekti oli Pohjoismaiset löytöretkeilijät (1996), joka oli samalla ensimmäinen Heurekan alusta asti vientiin suunnittelema näyttely. Kolmas merkittävä näyttely omalle ymmärrykselleni oli Dialogi pimeässä (2000), jossa me näkevät tutustuimme pilkkopimeään näyttelyyn sokeiden oppaiden johdolla – silmiä avaava kokemus inhimillisestä moninaisuudesta ja oppimiskyvystä.

Toinen tapani vastata kysymykseen on yrittää katsoa Heurekan näyttelyitä laajemmin, kansainvälisesti: mitä uutta olemme tuoneet tiedekeskusalalle. Silloin aloittaisin Klassikoista (2009), jossa pyrimme tekemään pedagogisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman onnistuneet versiot näyttelykohteista, joita on monissa tiedekeskuksissa. Näyttely on esillä yhä, eikä ajan hammas ole purrut sen ajatonta funktionaalista muotoilua. Toiseksi nostaisin palkitun näyttelymme Heureka tulee hulluksi (2013), joka tarttui tabuaiheeseen eli mielenterveyteen. Näyttely kiertää yhä Yhdysvalloissa ja avataan loppuvuodesta Bostonin tiedemuseossa, joka on alan merkittävimpiä toimijoita koko maailmassa. Kolmantena mainitsen tulevaisuusnäyttelyn Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta (2017), joka käsitteli Suomea 50 vuoden kuluttua arvovalintojemme valossa. Australialainen MOD.-tiedekeskus teki siitä oman versionsa ja tänä vuonna Arizonan osavaltionyliopisto tekee siitä oman versionsa yhteistyössä Arizonan tiedekeskuksen kanssa Phoenixissa. Onnistuimme luomaan puhuttelevan formaatin ja viemmekin ulkomaille idean, emmekä fyysistä näyttelyä, joka veisi 5-6 merikonttia ja loisi aikamoisen hiilijalanjäljen.

Millaisia näyttelyaiheita Heurekalla on tulossa?

Kesällä avaamme päänäyttelyyn Tekoäly-näyttelyn, ensi vuonna juhlistamme leikin merkitystä ja vuonna 2024 on vuorossa ensimmäinen oma avaruusnäyttelymme Matkalle avaruuteen.

Onko Heurekalla tarjota jotain myös niille lapsille ja nuorille, jotka eivät pääse vierailulle?

Pandemia kiritti meitä lisäämään digitaalista tarjontaamme. Kesästä 2020 alkaen tiedeleirimme ovat olleet myös etätiedeleirejä ja olemme tehneet esimerkiksi kummiluokkavierailuja striimausstudiostamme. Tiedekummiohjelmammehan mahdollistaa jossain määrin maksuttomia vierailuja kouluryhmille eli kannattaa tilata pedagoginen uutiskirjeemme, että pääsee hyödyntämään mahdollisuuksia. Tämän lisäksi oppimateriaalimme ovat hyödynnettävissä, vaikka ei paikan päälle tulisikaan.

Olemme aloittaneet aktiivisen etsivän tiedekeskustyön. Tavoitteenamme on tunnistaa ja kontaktoida ihmisryhmiä, jotka ovat tällä hetkellä aliedustettuina Heurekan kävijäkunnassa. Näitä ryhmiä ovat mm. seniorit, maahanmuuttajat ja vähän koulutetut nuoret. Uskomme, että Heurekalla olisi myös heille annettavaa, mutta ensiksi meidän on kuunneltava heitä ja sitä, mikä heidän elämässään on tärkeää ja merkityksellistä.

Minkä kirjan luit viimeksi?  

Saisinko vastata lajityypeittäin? 

Ammattikirjallisuuden puolelta Keir Weinsmithin ja Suse Andersonin keskustelukirja The Digital Future of Museums. Conversations and Provocations (2020), kaunokirjallisuudesta Juha Hurmeen Suomi (2020) ja tietokirjallisuudesta Rebecca Solnitin River of Shadows. Eadweard Muybridge and the Technological Wild West (2003), joka on sekä elämäkerta, että huikea kuvaus teknologian historiasta 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Tämä kirja on muuten ollut sysäyksenä ”miesselittäminen”-termin leviämiselle, mutta enpä selitä sitä tarkemmin tässä.

Heureka pähkinänkuoressa

Heureka on suurin suomalaisista tiedekeskuksista, mutta ei suinkaan ainoa. Hiukan Heurekaakin vanhempi on Oulun Tietomaa, joka aloitti toimintansa 1988. 

Keväällä 2020 perustettiin Suomen Tiedekeskukset ry, johon kuuluu kaikkiin kymmenen tiedekeskusta ja museota eri puolilla maata. Jokainen niistä on vierailun arvoinen.

Oheisesta pitkästä listasta saa käsityksen siitä, kuinka laajaa aiheiden ja asioiden kirjoa Heurekassa on jo nyt käsitelty ja lisää tulee. Kävijöitä riittää 250 000-300 000 vuosittain, heistä noin 25-40

Heurekassa tapahtuu kaiken aikaa, näyttelyt vaihtuvat ja uudistuvat hengästyttävään tahtiin. Kuvittelin tietäväni jotain Heurekan tarjonnasta siellä usein käyneenä ja joskus töissäkin olleena, mutta nettisivuja selatessani ällistyin mahdollisuuksien runsaudesta. Eräs hyvin kiinnostava hanke on Mikko Myllykosken jo mainitsema ESERO (kuva 3)

Tiedekeskuksia on maailmalla lähes 3000, hyviä vierailukohteita siis riittää muuallakin, mutta välttämättä ei kannata mennä merta edemmäs kalaan. Suomessa Heurekan ja muiden tiedekeskustemme laatu kestää kyllä vertailussa. Ne ovat paikkoja, joissa kaikenikäiset oppijat voivat oivaltaa tieteen elämyksellisyyden ja ilon oppia. Tieto lisääntyy, luulo vähenee. 

https://www.heureka.fi/oppimishankkeet/

https://tiedekeskukset.fi/

Vaihtuvat näyttelyt Heurekassa

Listan koostanut Kati Tyystjärvi

Mukaan ei ole otettu kaikkein pienimpiä ja lyhytkestoisimpia ns. erikoisnäyttelyitä, joita varsinkin 1990-luvulla tehtiin paljon. Niistä luovuttiin pääosin 2000-luvulle tultaessa.

Viimeisimmäksi avattu Katastrofien keskellä on tässä listassa 70. näyttely. Mikäli näyttelyn aukiolo on jakautunut useammalle vuodelle, kaikki vuodet on merkitty.

• Äänen maailma 1989 
• Ihmisen tarina 1989-1990
• Rautakausi 1990
• Rakenteita 1990
• Ajattelevatko koneet? 1990
• Dinosaurukset Heurekassa 1991
• Tasapaino? 1991-1992
• Jukola–Jakomäki–Bryssel, Suomi 75 vuotta 1992-1993
• Urheilu 1993
• Uusi Suuri Lasten Tiedekeskus 1993-1994
• Rikos ja väärennös 1994
• Lasten Heureka 1994-1995
• Kasvot 1994-1995
• Dinosaurukset 1995
• Uusi Lasten Heureka 1995-1996
• Pohjoismaiset löytöretkeilijät 1996
• Illuusiot 1996
• Kaaos 1996-1997
• Eläköön kuva! 1997
• Metsä ja me 1997-1998
• Muinaiset kulttuurit 1998-2000
• Tekniikka! 1998-1999
• Kommunikaatio 1999-2000
• Minä ja sinä – seikkailu itsessämme 2000-2001
• Aistit 2000-2001
• Dialogi pimeässä 2000-2001
• Laajennettu lasten Heureka 2001-2002
• Dinosaurusten perhe-elämä 2001-2002
• Future Body – Ihmisten jatkeet 2002
• Lentoon! 2002-2004
• Avoimet kysymykset 2003-2004
• Hiukset 2004
• Helppoa elämää – automaatio palveluksessamme 2004-2005
• T. rex – kiistelty hirmulisko 2004-2005
• Musiikki 2005-2006
• Peilaudu! 2005-2006
• Minä pelissä 2006-2007
• Kopioitu luonnosta 2006-2007
• Teotihuacán – kadonneen intiaanikulttuurin arvoitus 2007
• Laivat ja meri 2007-2009
• Dialogi hiljaisuudessa 2007-2008
• HANAA! Tiede vauhdissa 2008-2009
• Liiku ja pelaa! 2009-2010
• Bestiarium construendum – oudot otukset 2009
• Murha Heurekassa 2010-2011
• Tiede muuttaa maailmaa 2009-2010
• Bon appetit – syödään yhdessä 2011
• Dinosaurukset 2011
• 20X0 – Matka tulevaisuuteen 2011-2013
• Lasten Heureka 2011-2012
• Klima X 2012-2013
• Dinosaurusten paluu 2012 
• Body Worlds 2013
• Määränpäänä Mars 2013-2014
• Heureka tulee hulluksi 2013-2014
• Lasten Heureka 2014-2016
• Maan alle 2014-2015
• Otatko riskin? 2015-2016
• Suksi Heurekaan! 2016-2017
• Dialogi ajassa 2016-2017
• Eläinten Body Worlds 2017
• Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta 2017-2019
• Sensual Mathematics – aistillista matematiikkaa 2017
• Tarttuvaa! 2017-2018
• Aivot narikasta! 2018-2020
• Jättimäiset dinosaurukset 2018-2020
• Pellolta avaruuteen 2020
• Suoliston salaisuus 2020-2021
• SuperPUU 2020 –
• Katastrofien keskellä 2021 –

---

Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista