Kirjallisuutta: Viisi maailmanloppua
J. Sakari Salonen: Viisi maailmanloppua: Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus. Gaudeamus, 2021. 253 sivua.
J. Sakari Salosen Viisi maailmanloppua: Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus kertoo helposti lähestyttävällä ja mielenkiintoisella tavalla maapallon geologisesta historiasta, viidestä eliökuntaa kohdanneesta joukkotuhosta ja siitä, millainen tulevaisuus ihmiskuntaa odottaa. Paletoklimatologian dosentti Salonen kuvailee teoksessaan tarkasti myös erilaisia pienten ja suurten geologisten mullistusten aiheuttajia, kuten supertulivuorenpurkauksia, asteroidien törmäyksiä, jääkausia sekä ilmaston historiallista vaihtelua. Nykyään vastaavia suuria mullistuksia aiheuttaa maapallolla myös ennennäkemätön syy: ihminen, joka voi vaikuttaa maapallon eliökuntaan enemmän kuin luonnonilmiöt. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on jo alkanut muokata maapallon eliökuntaa, mutta jopa se voi kalveta tulevaisuuden teknisen kehityksen rinnalla.
Aluksi kirja pureutuu maapallon historiaan. Erilaisia suuria määriä eliölajeja tappaneita tuhon kausia on ollut aikojen saatossa useita kymmeniä. Niistä kuitenkin viisi erottuu toisistaan tuhoisuudellaan, ja yleisölle tutuin lienee dinosaurusten sukupuuttoon johtanut asteroidin törmäys.
Paikallisempia ja ihmiskunnan muistiin jääneitä tuhoja ovat aiheuttaneet esimerkiksi tulivuorenpurkaukset sekä pienempien asteroidien törmäykset maapalloon. Nykyään myös aurinkopurkausten aiheuttamat geomagneettiset myrskyt Maan magneettikenttään ovat ihmiselle haitallisia: muinaisina aikoina ne näkyivät vain kauniina revontulina, mutta nykyään niistä seuraa mittavia ongelmia sähköverkon toiminnan lamaantumisen vuoksi.
Geologian ja paleoklimatologian avulla on mahdollista saada tietoa paitsi ihmiskunnan kollektiiviseen muistiin sisältyvistä tapahtumista, myös selvittämään, mitä maapallolla tapahtui miljoonia vuosia ennen ihmislajin syntymistä. Tämä on paitsi mielenkiintoista, myös mahdollisesti hyödyllistä. Nykyään yksi eniten maapallon eliölajeja muokkaavista tapahtumista on ihmisestä johtuva ilmastonmuutos, ja siksi onkin tärkeää tutkia, miten aikaisemmat kasvihuonekaasujen määrän vaihtelut ovat vaikuttaneet maapallon kulloiseenkin eliökuntaan.
Kirjassa luodaan katsaus myös ihmiskunnan tulevaisuuteen. Siinä missä asteroidien törmäyksistä ja jääkausista voidaan saada historiallista tietoa, on paljon vaikeampaa ennustaa ihmisten toiminnan aiheuttamia kehityssuuntia, sillä niitä ei ole koskaan tapahtunut aikaisemmin maapallon historiassa.
Ilmastonmuutoksen lisäksi ihminen vaikuttaa maapallon eliöihin teknologian kautta. Vaikka ydinsodan uhka ei olekaan enää yhtä suuri kuin joitakin kymmeniä vuosia sitten, olemassaolevat ydinaseet riittäisivät silti tuhoamaan ihmiskunnan ja samalla monia muita lajeja. Toisaalta myös erittäin kyvykkään tekoälyn väärän suuntainen kehitys on yksi vaikeasti ennustettavissa oleva uhka, johon reagoiminen riittävällä nopeudella voisi olla hankalaa.
Uusissa teknologioissa on kuitenkin samaan aikaan myös ihmiskunnan toivo. Vaikka geologiset mullistukset ovat harvinaisia, riittävän pitkän ajan kuluessa jokin suuri geologinen katastrofi tulee jälleen tapahtumaan. Teknologian avulla ihmiskunta kehittää valmiuksia reagoida niihin esimerkiksi estämällä asteroiditörmäyksen aiheuttaman tuhon tai varmistamalla ruuansaannin myös maanviljelyksen lamauttavan katastrofin edessä. Ja toisaalta teknologia voi ajan saatossa mahdollistaa toisille planeetoille asettumisen, jolloin ihmiskunta ei ole enää kokonaisuutena riippuvainen maapallon elinkelpoisuudesta.
Muutokset ja jopa katastrofit ovat väistämättömiä. Onneksi ihmistä voidaan pitää poikkeuksellisen sopeutumiskykyisenä lajina, joka kykenee pitkäjänteiseen yhteistoimintaan sellaisenkin tulevaisuuden puolesta, joka hyödyttää vasta kaukana tulevaisuudessa syntyviä sukupolvia.
Kokonaisuutena kirja luo mielenkiintoisen katsauksen maapallon historiaan ja tulevaisuuteen. Erityisen hyvää kirjassa on sen poikkitieteellinen lähestymistapa, kun ilmiöitä ei arvioida vain tiukasta paleoklimatologian näkökulmasta, vaan esitellään niihin liittyen eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä. Synkästä maailmanlopputeemastaan huolimatta kirja on sävyltään optimistinen eikä herätä lukijassa turhia katastrofipelkoja.
