Haastattelu: Samuli Siltanen
Työskentelet matematiikan professorina Helsingin yliopistossa. Mitä työhösi kuuluu?
Iso osa työtä on tutkimus. Siinä kehitämme uusia matemaattisia tietokoneohjelmia, joiden avulla esimerkiksi lääkäri saa potilaasta entistä tarkempia röntgenviipalekuvia. Tutkimusryhmääni kuuluu monia nuoria, joilla on opinnäyte tehtävänään. Heidän ohjaamiseensa kuluu paljon aikaa, mutta se on myös työn hauskin osa.
Opetan myös kursseja sekä aloitteleville että pidemmälle ehtineille opiskelijoille. Teen yleistajuisia kirjoituksia ja videoita, jotta tieteen ilot tulisivat laajemminkin tunnetuiksi.
Toimin myös Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan johdossa varadekaanina. Työsarkaani siellä kuuluvat tasa-arvon edistäminen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus.
Onko elämäsi pelkkää matematiikkaa?
Ei toki. Valokuvaan paljon, erityisesti hämähäkkejä mutta myös muita aiheita. Vaimon ja kaverien kanssa treenaamme ahkerasti kahvakuulailua ja painonnostoa.
Kirjassasi Astu matematiikan maailmaan on esimerkkejä matematiikan soveltamisesta erilaisten käytännön ongelmien ratkaisuun. Mitä ajattelet matematiikasta matematiikkana ilman käytäntöön soveltamista?
Puhdas matematiikka on tavattoman kaunis laji ja erittäin koukuttavaa sen harjoittajalle. Se on ainoa asia maailmassa, jossa esiintyy täydellisiä totuuksia. Matematiikan historia osoittaa, että parhaat matemaattiset kysymykset nousevat usein fysiikan tai teknologian piiristä. Itse asiassa matematiikka ja fysiikka olivat käytännössä sama tiede aina 1800-luvun lopulle asti. Minusta se on hyvä tilanne, ja pidän 1900-luvun abstraktia matematiikkasuuntausta osittain harharetkenä.
Oliko koulussa suosikkiaineesi aina matematiikka? Mitä muita kouluaineita pidit kiinnostavina?
Kyllä oli. Tykkäsin myös ruotsista ja muista kielistä, ja lukiossa elämänkatsomustiedosta. Biologiakin oli tavattoman kiinnostavaa.
Milloin matematiikan oppiminen on ollut sinulle helpointa?
Lukiossa.
Oletko kohdannut kouluaikoinasi vaikeuksia matematiikan oppimisessa?
Enpä muista peruskoulussa enkä lukiossa kohdanneeni.
Teknillisessä korkeakoulussa ensimmäinen syksy ottikin sitten luulot pois: matematiikka oli siellä todella vaikeaa ja vaati paljon työtä. Se tilanne onkin sitten vain jatkunut…
Miten ratkaiset nykyisessä työssäsi ongelmia?
Ongelmasta laaditaan ensin liioitellun yksinkertainen versio, jonka saa ratkaistua sekä käsin laskemalla että tietokoneohjelman avulla. Korjailen ohjelmaa niin kauan, että se täsmää käsin laskettuun tulokseen. Seuraavaksi lisään pienimmän mahdollisen monimutkaistuksen ja tarkistan, että se toimii oikein. Näin etenen, kunnes homma toimii tarvittavalla mutkikkuuden tasolla.
Onko koulussa opituista taidoista vielä hyötyä?
Viimeksi tänään käytin lukiossa opittuja derivointitaitoja, kun kehitin valokuvan sävyjen säätämiseen sopivan tempun. Peruslaskutaito on koko ajan käytössä sekä päässälaskun että kaavojen muokkaamisen muodossa.
Voiko matematiikkaa ymmärtää ilman kaavoja?
Kyllä voi. Musiikkiakin voi vastaavasti kuunnella, soittaa ja jossain määrin säveltääkin ilman nuotteja.
Mutta tositoimiin ryhdyttäessä kaavat ovat tarpeen, kun matemaattiset pulmat ovat tarpeeksi hankalia. Sekä myös silloin, kun ratkaisut pitäisi kuvailla muillekin ihmisille eikä vain ratkoa omassa päässä.
Miten ohjelmointi liittyy matematiikkaan?
Matematiikka esiintyy käytännössä (eli puhtaan matematiikan tutkimuksen ulkopuolella) aina algoritmien muodossa. Esimerkkejä ovat vaikka Instagram-filtterit, puhesignaalin koodaus kännyköissä ja navigaattorin tarjoamien reittien muodostaminen. Kun matematiikan voima halutaan valjastaa käyttöön, tarvitaan tietokoneohjelma, joka toteuttaa matemaattisen idean.
Mitä haluaisit sanoa niille, jotka vihaavat matematiikkaa?
Matematiikka on ankara mutta luotettava ystävä. Ankaruus näkyy oppimisen hankaluutena, joka johtuu uusien asioiden rakentumisena vanhojen päälle. Luotettavuus taasen näyttäytyy niin, että jokainen matematiikasta oppimasi asia pysyy ikuisesti samana ja oikeana. Kannattaa antaa matematiikalle mahdollisuus! Se on vankkumatta tukenasi.
Olet MAOLin syyskoulutuspäivillä Rovaniemellä 5.10.2019 luennoimassa viipalekuvauksesta. Onko luvassa kaavasulkeiset?
Saattaa siellä kaava tai pari vilahtaa, mutta visuaaliset selitykset ovat pääosassa. Tyylilajista saa kuvan esimerkiksi tämän puolentoista minuutin videon avulla:
MAOLin syyskoulutuspäivät Rovaniemellä 5.-6.10.2019
Lue myös: https://www.dimensiolehti.fi/kirjallisuutta-astu-matematiikan-maailmaan/
Aloituskuva: toimituksen muokkaama
