Kemian ylioppilaskokeen arvostelu on monimutkainen prosessi – osa 1
Ylioppilaskokeiden arvostelu on sensorointiprosessin tulos. Johtuen ylioppilaskokeiden keskeistä roolista osana Suomen koulutusjärjestelmää, tällä prosessilla on hyvin tärkeä rooli niin yhteiskunnassa kuin yksittäisten lukiolaisten elämässä. Julkisessa keskustelussa kuitenkin ajoittain näkyy, että sensorointiprosessin sisältö ei ole lukioiden opiskelijoille ja opettajille aina kovin selvää.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on avata kemian ylioppilaskokeen monimutkaista sensorointiprosessia, korjata siihen mahdollisesti liittyviä väärinkäsityksiä, sekä lisätä sensoroinnin läpinäkyvyyttä. Tämä on kaksiosaisen juttusarjan ensimmäinen osa. Tässä osassa kuvataan sensorointiprosessia kokonaisuutena, ja jälkimmäisessä osassa keskitytään tarkemmin siihen, miten tehtävien arvosteluperusteet määräytyvät.
Sensorointiprosessia kehitetään sekä lautakunnan että ainejaosten tasolla jatkuvasti, ja tässä artikkelissa prosessi on kuvattu sellaisena kuin se toteutui syksyn 2022 kemian ylioppilaskokeen osalta. Kemian jaoksen jäsenet ja YTL:n kanslia ovat lukeneet tämän tekstin ennen sen julkaisua.
Sensoroinnin valmistelu alkaa koepäivänä
Sensorit ilmoittautuvat tehtäväänsä hyvissä ajoin ennen ylioppilaskoetta. Sensoreina toimii lukion opettajia, yliopistoiden ja muiden korkeakoulujen työntekijöitä sekä muita kemiaan ja sen opetukseen perehtyneitä henkilöitä. Samat henkilöt toimivat sensoreina yleensä useita vuosia, ja ylioppilastutkintolautakunnan kemian jaos huolehtii jatkuvuudesta ja tarvittaessa rekrytoi ja perehdyttää uusia asiantuntijajäseniä.
Koepäivän iltana kaikki sensorit pääsevät näkemään kaikkien kokelaiden vastaukset ja vastauksia aletaan lukea läpi. Sensoroinnin vastuuhenkilö jakaa sensorit ja tehtävät kolmeen pienryhmään. Jokaisesta pienryhmästä on vastuussa kokenut sensori, ja jokaiselle tehtävälle nimetään kaksi tai kolme sensoria vastuuhenkilöiksi. He alkavat valmistella kyseisen tehtävän arvostelua lukemalla läpi mahdollisimman monia kokelaiden vastauksia. Tässä vaiheessa etsitään vaihtoehtoisia oikeita ratkaisutapoja, tyypillisiä virheitä ja vaikeasti arvosteltavia vastauksia.
Arvosteluperusteet päätetään sensorikokouksessa
Noin viikko koepäivän jälkeen järjestetään sensorikokous, johon kaikkien sensorien on pakko osallistua. Ensimmäisenä kokouspäivänä pienryhmät kokoontuvat keskenään ja valmistelevat pisteytysesityksen varsinaiseen kokoukseen. Toisena kokouspäivän järjestetään varsinainen sensorikokous, jossa kaikki sensorit keskustelevat yhdessä. Sensorikokous jatkuu keskustelujen muodossa, kunnes lopulliset arvosteluperusteet on lukittu.
Kaikki tehtävät ja niiden arvostelu käydään sensorikokouksessa hyvin yksityiskohtaisesti läpi. Varsinainen sensorikokous kestää usein noin kahdeksan tuntia sisältäen ruokatauon. Joidenkin tehtävien arvostelusta keskustellaan hyvinkin pitkään, ja joistain päätöksistä äänestetään. Tämän juttusarjan seuraavassa osassa kerrotaan tarkemmin siitä, miten arvosteluperusteet määräytyvät.
Sensorikokouksella on oikeus päättää arvosteluperusteet, ja mikään YTL:n ulkopuolinen taho ei voi niihin vaikuttaa.
Sensorikokouksen muistiinpanot ovat pohja lopullisille hyvän vastauksen piirteille
Sensorikokouksessa kirjoitetaan dokumentti, joka sisältää yksityiskohtaiset muistiinpanot sensorikokouksen linjauksista. Muistiinpanot ovat luonteeltaan hyvin teknisiä ja sisältävät myös otteita salassa pidettävistä kokelaiden vastauksista. Tämän takia se ei ole julkinen dokumentti. Sensorit käyttävät muistiinpanoja sensorityön pohjana. Sensorikokouksen päätökset kirjataan muistiinpanojen pohjalta lopulta näkyviin lopullisiin hyvän vastauksen piirteisiin selkokielellä ja julkaistaan kaikille nähtäväksi.
Sensorikokouksen linjaukset pyritään saamaan lopulliseen muotoonsa noin viikko varsinaisen sensorikokouksen jälkeen. Tänä aikana sensorit sensoroivat kokelaiden vastauksia jo päätettyjen linjauksien perusteella. Epäselvyyksistä linjauksissa ja vaikeasti arvosteltavista vastauksista keskustellaan sensorien kesken. Keskustelujen pohjalta arvosteluperusteita päivitetään ja muistiinpanoja muokataan. Jos tehtävän arvosteluperusteet muuttuvat, kaikki sensorit käyvät kyseisen tehtävän uudestaan läpi.
Kun arvostelukriteerit ovat selvät, muistiinpanot lukitaan, ja arvosteluperusteet muotoillaan lopullisiin hyvän vastauksen piirteisiin. Joskus kuitenkin käy niin, että jokin tarkennus arvosteluperusteisiin täytyy tehdä vielä myöhemmin, koska sensoroinnin yhteydessä ilmenee epäselvyyksiä jonkun tehtävän osalta. Silloin kaikki sensorit joutuvat käymään kyseisen tehtävän uudelleen läpi.
Sensori tulkitsee kokelaiden vastaukset – sensorikokous linjaa pisteytyksen
Sensorikokouksen linjaukset pyritään valmistemaan niin yksityiskohtaisesti, että vastausten arvostelu ei vaihtele sensorien välillä. Sensorikokouksen linjaukset määrittävät tehtävien pisteytyksen. Yksittäinen sensori ei voi päättää tehtävän pisteytystä tai poiketa sensorikokouksen päätöksistä. Sensorin tehtävä on kuitenkin tulkita kokelaan vastaus. Niin kauan kuin vastauksia kirjoittavat ihmiset ja niitä lukevat ihmiset, tulkintoja ei pysty yhdenmukaistamaan sataprosenttisesti, vaikka sen eteen tehdäänkin paljon työtä. Tämä korostuu etenkin hyvin epäselvästi kirjoitetuissa pitkissä sanallisissa vastauksissa, joissa on mukana sekä oikeita että virheellisiä seikkoja.
Joskus tulee vastaan myös vastaus, joka poikkeaa täydellisesti sensorikokouksen muistiinpanoissa linjatuista ratkaisumalleista. Tällöin sensori joutuu käyttämään omaa harkintaansa siinä, miten hän rinnastaa kokelaan vastauksen ansiot sensorikokouksen linjaamiin ansioihin. Tällaisessa tapauksessa käytetään usein myös toista sensoria.
Yhdenmukainen pisteytys on sensoroinnissa keskeistä
Varsinaisen sensorikokouksen jälkeen valmistellaan niin kutsuttu yhteinen koe. Jokaisen tehtävän vastuuhenkilöt etsivät vastauksia, jotka on haastava arvostella. Näistä kootaan yksi yhteinen koe. Kaikki sensorit arvostelevat kyseisen kokeen ja perustelevat pisteytyksensä kirjallisesti. Sensoroinnin vastuuhenkilö käy kaikki pisteytykset läpi. Jos jonkin tehtävän pisteytyksessä on paljon hajontaa, arvosteluperusteita täsmennetään kyseisen tehtävän osalta. Yhteisellä kokeella pyritään tunnistamaan arvosteluperusteita, jotka sensorit tulkitsevat eri tavalla, ja yhtenäistämään tämän tulkinnan.
Noin kuukausi ylioppilaskokeen jälkeen jokainen sensori valitsee arvostelemistaan kokeista viisi koesuoritusta, joista kaikki vastaukset lähetetään toiselle ennalta määrätylle sensorille arvosteltavaksi. Näin jokainen sensori arvostelee viisi toisen sensorin arvostelemaa koesuoritusta, ja joku toinen sensori arvostelee viisi hänen arvostelemaansa koesuoritusta. Tällä pyritään etsimään mahdollisia systemaattisia virheitä arvostelussa, kun sensorit ovat ehtineet jo arvostella enemmän vastauksia.
Tarvittaessa vastauksen arvostelee kaksi sensoria
Läpi sensoroinnin sensorit keskustelevat keskenään vaikeasti arvosteltavista vastauksista. Sensorit voivat lähettää vastauksen sensoroitavaksi toiselle sensorille, jolloin hankalassa tapauksessa tehtävä arvostellaan kahden (tai mahdollisesti kolmen) sensorin toimesta.
Mikäli sensorin pisteytys poikkeaa merkittävästi opettajan tekemästä alustavasta arvioinnista, tehtävän arvosteluun otetaan mukaan toinen sensori. Sensorien arvostelu ja opettajien tekemä alustava arvostelu poikkeavat aina toisistaan jonkin verran, koska alustava arvostelu ei ole tehty lopullisten arvosteluperusteiden mukaan. Opettajien on vaikea ennakoida tiettyjä linjauksia lopullisessa arvostelussa, ja joidenkin tehtävien kohdalla tämä voi johtaa systemaattisesti isoon eroon alustavassa ja lopullisessa arvostelussa. Tällainen tilanne aiheutuu, jos sensorikokous linjaa jonkun virheen karkeaksi virheeksi, joka aiheuttaa pisteiden kertymisen päättymisen kyseisessä tehtävässä, mutta opettaja on linjannut virheen pienemmäksi ja antanut lopusta tehtävästä pisteitä.
Sensorointiprosessissa täytyy kuitenkin huomioida, että valtion sensorointiin myöntämät rahalliset resurssit ja sensorien käytössä oleva työaika ovat rajalliset, ja yhdenmukaisuutta varmistavia toimenpiteitä ei voi tehdä loputtomasti. Kaikista tärkein yhdenmukaisen ja reilun arvostelun takaava tekijä ovat motivoituneet ja ammattitaitoiset sensorit – joita meillä onneksi on tällä hetkellä riittävästi.
Akseli Mansikkamäki, FT YTL:n kemian jaoksen varapuheenjohtaja Suomen akatemian tutkijatohtori, molekyylimagnetismin dosentti Oulun yliopisto, NMR tutkimusyksikkö
Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista
