Eduskuntavaalit 2023: Puolueiden näkemyksiä koulutuspolitiikasta
Suomessa on eduskuntavaalit sunnuntaina 2.4.2023 ja ennakkoäänestys on aikavälillä 22.3.–28.3. Vaaleissa eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa nelivuotiskaudeksi 13 eri vaalipiiristä. Vaaleissa kansanedustajat saavat valtakirjan päättää valtion talousarviosta ja säätää lakeja. Käytännössä kansaedustajat muodostavat puolueittain eduskuntaryhmiä. Ryhmien muodostuminen yli puoluerajojen on todennäköisempää, jos arvot ovat samankaltaiset. Eduskuntavaaleissa pohjimmiltaan kyse on siis arvoista, mutta myös henkilöistä, jotka näitä arvoja ajavat. Äänestäjän on helpompi samaistua ehdokkaaseen, jos arvomaailma on samanlainen ja ehdokas on osoittanut tarmokkuutta asioiden eteenpäin viemisessä.
Koska valtion talous on rajallinen, niin puolueiden pitää linjata, kuinka Suomen verorahoja käytetään pitkällä aikavälillä ja kestävällä pohjalla niin, että puolueen edustamat arvot toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Dimensiolehti haluaa olla mukana koulutuspoliittisessa keskustelussa, ja niinpä esitimme kahdeksalle suurimmalle puolueelle viisi koulutuspoliittista kysymystä, jotka osittain liittyvät MAOL ry:n kannanottoihin. Saimme vastauksen sähköpostilla kaikilta kahdeksalta puolueelta. Tässä artikkelissa esitetään siis: SDP, Kokoomus, Perussuomalaiset, Vihreät, RKP, KD, Keskusta ja Vasemmistoliitto vastaukset esittämiimme kysymyksiin. Selkeitä eroja eri puolueiden välillä on havaittavissa, mutta Dimensiolehti ei ota kantaa tähän, vaan johtopäätösten tekeminen jätetään äänestäjille.
Matemaattisen tason lasku
Karvin tutkimuksessa on todettu, että matemaattiset taidot perusopetuksen oppilailla ovat vuoden 2000 jälkeen kääntyneet laskuun ja lasku on jo merkittävä. Myös lukutaito on ollut laskussa. Mitä teidän näkemyksen mukaan tälle asialle pitäisi tehdä? Antaa kouluille lisää resursseja vai uudistaa opetussuunnitelmaa vai jotain ihan muuta? Vai eikö asialle voi tehdä mitään, koska yhteiskunta on muuttunut liikaa?
| SDP | Tulevalla vaalikaudella tulee vahvistaa peruskoulua nopeilla toimenpiteillä: vahvistamalla resursseja ja lisäämällä tunteja tuntikehykseen. Tämän lisäksi tulee käynnistää pidemmän aikavälin työ perusopetuslain uudistamiseksi. Toisen asteen resursseja on yhä vahvistettava, jotta opetus ja tarvittava tuki on kaikille yhdenvertaista. Tähän tarvitaan joustavia opintojen suoritustapoja, opetuksen laadun vahvistamista, henkilökohtaisten oppimispolkujen mahdollistamista ja riittävää opiskelun tukea. |
| Kokoomus | Kokoomus haluaa varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saavuttaa peruskoulusta riittävät perustiedot ja -taidot edetäkseen toisen asteen opintoihin. Panostetaan perustaitojen oppimiseen antamalla lisää aikaa opettajille ja oppilaille. Tämä tarkoittaa enemmän opetusta ja oppilaiden kohtaamista arjessa. Opettajille, koulunkäynnin ohjaajille sekä muulle henkilökunnalle on turvattava työrauha, jotta he voivat keskittyä tärkeimpään tehtäväänsä – lasten ja nuorten opetukseen sekä kasvun ja kehityksen tukemiseen. Kokoomus haluaa vakiinnuttaa perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen tarkoitetut määrärahat. Tällä vahvistetaan perusopetuksen laatua sekä tasoitetaan oppimiseroja. |
| Perussuomalaiset | Koulutuspolitiikan ja sosiaalipolitiikan työnjako on tehtävä nykyistä selvemmäksi. Syrjäytymisen ehkäisyyn käytettäköön sosiaali- ja tulonjakopolitiikan keinoja. Koulun tehtävä on opettaa. |
| Vihreät | Koulu ei yksin voi korjata kaikkia haasteita, jotka johtuvat yhteiskunnan muutoksesta, mutta kyllä koululla ja asiantuntevien opettajienkin työllä on iso merkitys. Meidän on annettava opettajille mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Esitämme kahden vuosiviikkotunnin lisäämistä perusopetukseen. Näitä tunteja voitaisiin käyttää laaja-alaisen osaamisen vahvistamiseen eri oppiaineiden yhteistyössä esimerkiksi monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutukseen kohdennettuna tai tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen. Ryhmäkoot täytyy pitää riittävän pieninä ja myös vieraskielisten oppilaiden on saatava oppimiselleen riittävä tuki. Tämä vaatii perusopetuksen rahoituksen uudistamista. Esitämme, että lainsäädäntöä kolmiportaisen tuen ja inkluusion osalta täsmennetään vahvistaen lapsen oikeutta pienryhmäopetukseen ja erityisopetukseen. Samalla on tarpeen edetä esi- ja perusopetuksessa kohti sitovaa henkilöstömitoitusta aloittaen erityisopetuksesta. Haluamme tehdä esiopetuksesta kaksivuotista koko maassa ja nivoa se pedagogisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi alkuopetuksen kanssa, jotta jokainen saisi hyvän pohjan koulutuspolulle jo varhaisista vuosista alkaen. |
| RKP | Perustaitojen hallitseminen on erittäin tärkeää. On huolestuttavaa, että oppilaiden matemaattiset taidot sekä lukutaito ovat huonontuneet. Yhä useammat peruskoulun suorittaneet oppilaat eivät hallitse lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaitoja. Tähän on kiinnitettävä huomiota ja on syytä varmistaa, että resurssit vastaavat näitä haasteita. |
| KD | Matemaattisten taitojen ja lukutaidon oppimistulosten kehitys on huolestuttavaa ja tämä kehitys tulee katkaista pikaisesti. Inkluusion toteutus on monin paikoin epäonnistunut riittämättömien tukiresurssien vuoksi, ja tästä syystä opetustunnit ovat rauhattomia ja kaikkien oppiminen kärsii. Erityisesti lisää resursseja tarvitaan siten oppimisen tuen tarpeisiin. Myös opetussuunnitelmaa tulee uudistaa, jotta keskittyminen olennaiseen mahdollistuu kouluissa nykyistä paremmin. Merkittäviä muutoksia voidaan saada aikaan myös perheitä tukemalla. Koulutuksen taso on tärkeimpiä menestystekijöitä maallemme, sen suhteen emme voi nostaa käsiä pystyyn. |
| Keskusta | Kouluihin tarvitaan työrauha jatkuvien uudistusten sijaan ja opettajille mahdollisuus keskittyä perustehtäväänsä. On keskityttävä perusasioihin, kuten lukemiseen, kirjoittamiseen ja matemaattisiin perustaitoihin, jotta oppilas saa riittävät valmiudet. Keskusta on esittänyt, että esiopetus ja peruskoulun kaksi ensimmäistä vuotta muodostavat lapselle opintien ensimmäisen kokonaisuuden. Eteenpäin siirrytään alimmilta luokilta joustavasti vasta, kun oppimisen taidot ja muut perustaidot ovat riittävät. Oppimisen tukea on vahvistettava ja erilaiset oppijat ja oppimisen tavat huomioitava paremmin. Perinteinen luokkaopetus, monimuotoiset oppimisympäristöt ja muut toimintakäytännöt voivat kulkea opetuksessa rinta rinnan. Digilaitteiden käytön rinnalla on panostettava myös laadukkaisiin oppikirjoihin ja niiden käyttöön. |
| Vasemmistoliitto | Perusopetusta on vahvistettava niin, että riittävät perustiedot ja -taidot voidaan turvata jokaiselle nuorelle ja että kaikilla on riittävät valmiudet siirtyä toisen asteen opintoihin. Nykyistä tasa-arvoisempi koulutus edellyttää perusopetuksen resurssien vahvistamista erityisesti oppimisen ja kasvun tuen paremmaksi mahdollistamiseksi. Oppimisen tuen uudistaminen on yksi ensi vaalikauden tärkeimmistä koulutuspoliittisista tavoitteista. Koulutus on kannattava investointi – niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen työskentelyolosuhteet ja palkkaus on laitettava kuntoon. Peruskoulujen ryhmäkokoja on pienennettävä. |
MAOL ryn kannanotto
Kun katsotte tätä MAOL ry:n kannanottoa, niin missä asioissa olette samaa mieltä ja missä asioissa eri mieltä?
| SDP | SDP tukee ajatusta siitä, että opetushenkilöstön ammattitaidosta tulee huolehtia kehittämällä opettajankoulutusta ja turvaamalla opettajille oikeus laadukkaaseen ja omaa ammattitaitoa kehittävään täydennyskoulutukseen. Suomessa on oltava maailman parhaat opettajat, ja opetushenkilöstön osaamisesta huolehditaan kaikilla koulutusasteilla. Matemaattisten aineiden houkuttelevuutta tulee lisätä. Koulutuspoliittiset päätökset tulee aina tehdä harkiten ja pohjata tutkittuun tietoon. Lisäksi oppijoille on taattava alueellinen yhdenvertaisuus. |
| Kokoomus | Kokoomus kantaa huolta matemaattis-luonnontieteellisten aineiden heikentyneistä oppimistuloksista. On tärkeää, että näiden aineiden opetusta vahvistetaan, jotta yhä useampi nuori myös myöhemmässä vaiheessa hakeutuisi opiskelemaan niitä. |
| Perussuomalaiset | Olemme pääpiirteissään samaa mieltä. Olemme eri mieltä, että koulun arkea olisi muutettu populistisilla linjauksilla. Kyseessä on käsityksemme mukaan koululaitoksen punavihertyminen median ja tieteen tapaan. Se ei toki ole ainoa koulun ongelma. Koulun ohella koulua tutkiva tieteenala, kasvatustiede, on ideologisoitunut. Kasvatustiede taajaan vaihtuvine ismeineen tuottaa opettajankoulutukseen ja koulupolitiikkaan jatkuvia uudistuksia, joille ei tarkemmassa tieteellisessä katsannossa löydy hyviä perusteluja. |
| Vihreät | Olemme täysin samaa mieltä, että koulutuspoliittiset päätökset tulee aina tehdä harkiten ja pohjata tutkittuun tietoon. Koulun arkea ei saa muutella jatkuvasti populistisilla linjauksilla; myös lapset ja nuoret tarvitsevat työrauhaa. Erityisesti perusasteen koulutuksen resurssointi on korjattava, jotta jokaisen lapsen ja nuoren on mahdollista saavuttaa hyvä luku- ja laskutaito. Pidämme tärkeänä vahvistaa lasten monilukutaitoa ja tietoteknisiä valmiuksia laaja-alaisesti ja myös ehdotuksemme oppituntien lisäämisestä perusopetukseen toisi tähän mahdollisuuden. Emme kuitenkaan ole toistaiseksi keskustelleet uuden oppiaineen perustamisesta. |
| RKP | MAOL ry:n kannanotot ovat erinomaisia. |
| KD | On helppoa olla samaa mieltä kannanotostanne. Siinä puolustetaan laadukasta matematiikan opetusta, korkeasti koulutettujen matematiikan opettajien mahdollisuutta kouluttautua, päätöksenteon vastuullisuutta ja pitkäjänteisyyttä sekä jokaisen mahdollisuutta oppia hyvät matemaattiset perustaidot. Näitä asioita mekin tuemme. |
| Keskusta | Keskusta voi yhtyä lähes kaikkiin kannanoton tavoitteisiin. Luotamme maailman huippuluokkaa olevien opettajien ammattitaitoon ja osaamiseen tehtävässään. Ja matematiikan merkitykseen osana yleissivistystä ja menestyvää yhteiskuntaa. Korostamme kannanoton tavoin päätösten perustumista tutkittuun tietoon. Kannatamme ensikertalaiskiintiöistä luopumista korkeakouluhaussa. Myös kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden oikeus laadukkaaseen ja saavutettavaan opetukseen postinumerosta ja vanhempien lompakon paksuudesta riippumatta on Keskustalle erittäin tärkeää. Tuntijakojen pikaiseen rukkaamiseen suhtaudumme hieman kriittisemmin. (ks. seuraavan kysymyksen vastaus) |
| Vasemmistoliitto | Kannanoton vaatimukset ovat erittäin kannatettavia. Matemaattis-luonnontieteelliset aineet ovat ehdottoman tärkeä osa perusopetusta. Tarkemmin opetussuunnitelman sisällöt on valmisteltava asiantuntija-, ei poliitikkovetoisesti. Tuemme alueellisen yhdenvertaisuuden ja riittävän resursoinnin tavoitteitanne täysin. |
Tietotekniikasta oppiaine
Mitä mieltä olette MAOL ryn ajatuksesta, että tietotekniikasta tehtäisiin oppiaine perusopetuksen 7. vuosiluokalle?
| SDP | SDP tukee perusopetuslain uudistamista parlamentaarisesti pidemmällä aikavälillä ja samalla myös opetussuunnitelmien sisällön päivittämistä. Tämä on kuitenkin tehtävä laajana asiantuntijatyönä, johon osallistetaan niin opettajat kuin muut koulun ja opetuksen asiantuntijat. Katsomme, että tuntikehykseen on järkevää lisätä tunteja perustaitojen vahvistamisen varmistamiseksi, mutta emme ole ottaneet kantaa yksittäisiin oppiaineisiin tai niiden tuntimääriin. |
| Kokoomus | Mikäli uusia oppiaineita tuotaisiin osaksi perusopetusta, tulisi tämän ehdotuksen perustua erityisesti Opetushallituksen arvioon. Viime OPS-uudistuksessa tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen nostettiin yhdeksi laaja-alaisista osaamiskokonaisuuksista ja sen tulisikin näkyä poikkileikkaavasti eri oppiaineiden opetuksessa. |
| Perussuomalaiset | Koulujen digitalisointi palvelee todennäköisesti suurta kirjoa ideologisia, poliittisia ja muita päämääriä. Tietotekniikka-alan yritykset osaavat käyttää valtaa, lobbareita ja konsultteja. Yksin Helsingin kaupunki budjetoi vuosina 2016-2019 yli 37 miljoonaa euroa koulujen uusiin digihankintoihin ja -projekteihin. |
| Vihreät | Pidämme tärkeänä vahvistaa lasten monilukutaitoa ja tietoteknisiä valmiuksia laaja-alaisesti ja myös ehdotuksemme oppituntien lisäämisestä perusopetukseen toisi tähän mahdollisuuden. Emme kuitenkaan ole toistaiseksi keskustelleet uuden oppiaineen perustamisesta. |
| RKP | RKP:n puoluekokouspäätöksen mukaisesti haluamme, että matematiikan, ohjelmoinnin ja yrittäjyyden opetusta kaikilla koulutusasteilla edistetään. Tietotekniikan tekeminen oppiaineeksi 7. luokalle on tuettava ehdotus. |
| KD | Tietotekninen osaaminen on tänä päivänä erityisen tärkeää. Siihen kannattaa panostaa. Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän tietoteknistä osaamista niin julkisissa palveluissa kuin erityisesti yritysten tarpeisiin. Erillinen tietotekniikan oppiaine tukisi hyvin näitä tavoitteita. Näemme kuitenkin, että nyt on ennen kaikkea panostettava perustaitojen oppimiseen. Hyvä lukutaito ja hyvät matemaattiset perustaidot ovat perusta kaikelle muulle oppimiselle. Tämä perusta on laitettava ensin kuntoon. |
| Keskusta | Tietoteknisten taitojen kehittäminen kouluissa on erittäin tärkeää. Suomen kouluissa on kuitenkin ajettu läpi paljon opetusta ja oppimista koskevia uudistuksia viime aikoina, muun muassa tuntijakoihin. Nyt tarvitaan kouluihin ennen kaikkea työrauhaa jatkuvien uudistusten sijaan. Tämä on Keskustan saama vahva viesti myös opettajilta. Tuntijakoon tehtävät mahdolliset muutokset pitää tehdä erittäin harkiten. |
| Vasemmistoliitto | Viittaan tässä edellisen kysymyksen vastaukseen – emme pidä opetussuunnitelman uudistamista ensisijaisesti poliitikkojen ja puolueiden tehtävänä. |
Inkluusio perusopetuksessa
Onko Suomessa inkluusio (erityistä tukea tarvitsevien opetus yleisryhmässä) ymmärretty väärin? Tasapäistetäänkö opetusta Suomessa jo liikaa? Saavatko erityistä tukea tarvitsevat tarpeeksi apua, kun ryhmäkoot kasvavat? Toisaalta turhautuvatko ja taantuvatko lahjakkaat, kun opiskellaan hitaasti? Onko siis kyse vain resurssien puutteesta vai resurssien huonosta kohdentamisesta?
| SDP | Kyse on niin resurssien puutteesta, kuin vääränlaisesta kohdentamisesta. Suomessa pyrkimyksenä on kaikille yhteinen ja yhdenvertainen peruskoulu. Inkluusion toteutusta ei ole kuitenkaan riittävästi resursoitu: ongelmana ovat liian isot ryhmät, ei jakotiloja, ei koulunkäynninohjaajia, ei riittävästi erityisopettajia eikä kuuntelevia aikuisia. Oppimisen tuen osalta on selkeytettävä tuen eri tasoja ja niiden vaatimia resursseja ja varmistettava opetusryhmien mitoitus siten, että se huomioi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrän. Yksilöllistä tukea oppimiseen on oltava saatavilla kaikille koulutusasteille. Yksilöllisen ohjauksen tulisi ottaa huomioon myös erityisen lahjakkaat oppilaat, mutta samaan aikaan meidän tulee huolehtia siitä, että oppimistulokset eivät eriydy entisestään. |
| Kokoomus | Vastaus lienee varmaankin sekä että. Inkluusioperiaatettahan toteutetaan joka päivä myös onnistuneesti eri puolilla Suomea. On toki myös niin, että tällä hetkellä oppimisen tukea koskeva lainsäädäntö ei ole riittävän selkeä ja se on osaltaan lisännyt opettajien hallinnollista työtä. Kokoomus on sitoutunut siihen, että oppimisen tukea on tarjolla yksilöllisesti ja oppilaan tarpeita vastaavasti. Tuen keinovalikoiman on oltava laaja siten, että myös tarpeellinen pienryhmäopetus on mahdollista. Uudistetaan kolmiportainen tuki. Oppilas olisi oikeutettu tukiopetukseen, osa-aikaiseen ja kokoaikaiseen tukeen. Sellaisille lapsille ja nuorille, joilla on erityistä tarvetta pienryhmä- tai pienluokkaopetukseen, tulee tämä mahdollisuus turvata ja näin antaa kaikille parhaat edellytykset sosiaalisuuden kehittymiseen ja motivoituneeseen oppimiseen. |
| Perussuomalaiset | Niille oppilaille, joiden motivaatio, lahjat ja pitkäjänteisyys riittävät syvälliseen opiskeluun, tulisi tarjota omia, pysyviä ryhmiä ja erityisluokkia, jotka valikoivat oppilaansa esimerkiksi pääsykokeella. Jo yksikin tällainen luokka koulua tai kaupunginosaa kohti tarjoaisi aidon sosiaalisen nousun väylän myös ongelmalähiöiden nuorille. Se voisi olla pitkällä aikavälillä sekä yhteiskunnan että yksilöiden kannalta kestävämpi ratkaisu kuin ns. PD-määrärahat heikosti pärjäävien alueiden kouluille. |
| Vihreät | Opettajalla pitää olla aikaa jokaiselle oppijalle ja mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Nyt kuitenkin liian suuret opetusryhmät ja oppilasaineksen heterogeenisuus uuvuttaa opettajat ja tekee uuden oppimisesta vaikeampaa. Inkluusiota on käytetty keppihevosena oppilaiden tuen leikkaamiselle, vaikka sen perimmäisenä ajatuksena on ollut vahvemman tuen tarjoaminen oppilaalle lähikoulussa. Siksi esitämme, että lainsäädäntöä kolmiportaisen tuen ja inkluusion osalta täsmennetään vahvistaen lapsen oikeutta pienryhmäopetukseen ja erityisopetukseen. Riittävän pienessä ryhmissä, jakotunneilla ja osaavien ammattilaisten tukemana oppimista voidaan eriyttää myös ylöspäin, tähän tulee olla riittävät resurssit. Lisäksi motivaatiota tukevia valinnaisaineita, painotettua opetusta ja koulupäivän yhteydessä toteutettavaa kerho- ja harrastustoimintaa tulee olla jatkossakin. |
| RKP | Inkluusio on hyvä asia, ja tuemme sitä. Haasteena on se, että resurssit eivät ole pysyneet lisääntyneiden tehtävien tahdissa. Haluamme, että kaikki lapset saavat tarvitsemaansa tukea. Laadukas oppimispolku on yksi yhteiskuntamme kulmakivistä. |
| KD | Ajatuksena inkluusio on kannatettava. On tärkeää, ettei lapsia lokeroida tarpeidensa mukaan erilaisiin ryhmiin, vaan että kaikki lapset saavat olla yhdessä. Inkluusion toteutus ontuu kuitenkin monin paikoin. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat jäivät uudistuksessa vaille tukea tai täysin riittämättömän tuen varaan. Kun tukiresursseja on tarpeeksi, opettajalle jää tilaa erilaisille pedagogisille ratkaisuille, joiden avulla myös lahjakkaimmat voidaan ottaa huomioon. Myös pienryhmä- ja tukiopetusta tarvitaan nykyistä enemmän. |
| Keskusta | Hyvistä tavoitteistaan huolimatta inkluusio eli kaikkien lasten opettaminen samassa ryhmässä on johtanut monin paikoin työrauhaongelmiin, heikompiin oppimistuloksiin sekä oppilaiden ja opettajien kuormittumiseen. Inkluusion toimeenpano on laitettava jäihin, jos sille ei ole riittäviä resursseja. |
| Vasemmistoliitto | Inkluusiosta on tosiaan erityisesti viimeaikaisessa keskustelussa liikkunut paljon virheellisiä käsitteitä. Nykyisin periaatteena pidetään, että omille luokilleen tai jopa omiin kouluihinsa eriyttämisen sijaan tukea tarvitseva saa sitä lähikoulussaan. Inkluusio ei ole ongelma, vaan se miten inkluusiota on toteutettu vastoin sen tarkoitusta säästökeinona ja aliresurssoiden. Näin toimimisen sijaan meidän on kohdennettava oppimisen tuelle rahaa ja samalla varmistettava, että raha käytetään juuri tähän. |
Valtion velan lyhentäminen
Valtion velka on tällä hetkellä suuri. Inflaation myötä myös korkomenot kasvavat. Mitä sille pitäisi tehdä? Leikkaisitteko koulutuksesta, jotta valtion velka saataisiin laskuun? Mistä sitten leikataan, jos ei koulutuksesta? Vai olisiko teillä parempia ideoita velan pienentämiseksi?
| SDP | SDP ei leikkaa koulutuksesta. Paras keino julkisen talouden vahvistamiseen on vauhdittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua. Menoleikkausten sijaan meidän tulee parantaa tuottavuutta, nostaa työllisyyttä ja pitää huolta nykyisestä työvoimasta sekä edistää kestävää työperäistä maahanmuuttoa. Tarvitsemme meno- ja tulosopeutusta, joka on tehtävä niin, että hyvinvointivaltion ytimessä olevista palveluista tai heikoimmassa asemassa olevien perustoimeentulosta ei leikata. Ratkaisuja tulee etsiä julkisen hallinnon tehostamisesta ja yritystukien karsimisesta. Verotuottoja lisätään tiivistämällä pääomien veropohjia, puuttumalla verovälttelyyn ja karsimalla verotukia. Vastuullinen taloudenpito tarkoittaa budjettikurin lisäksi kasvun edellytysten kärsivällistä rakentamista ja inhimillisen pääoman, osaamisen ja osallistumisen kasvattamista. Velka ei poistu Suomesta ihmisten elämää kurjistamalla. Velka vähenee parhaiten kasvua työllisyyttä ruokkimalla. SDP:n Koulutukseen liittyvän vaaliohjelman voit katsoa tästä. |
| Kokoomus | Julkinen velka on saatava hallintaan, jotta myös tulevilla sukupolvilla säilyy mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen, hoitoon ja muihin palveluihin. Kokoomus on esittänyt, että talous tasapainotetaan maltillisesti ja tasaisesti kahden vaalikauden mittaisella ohjelmalla. Keinoina ovat kasvu, työllisyys ja menosäästöt, joita toteutettaisiin kuuden miljardin euron edestä. Menojen kasvun taittamisessa tärkeintä on, että opimme tuottamaan palveluita tehokkaammin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa on tutkijoiden mukaan saavutettavissa jopa miljardien säästöjä tinkimättä palveluiden laadusta. Kokoomus myös esimerkiksi tinkisi esimerkiksi tehottomista yritystuista, toteuttaisi rakenneuudistuksia tulonsiirtoihin ja tinkisi muista vähemmän tärkeistä menoista. Kokoomuksen tavoitteena on talouskasvu ja korkea työllisyys, ja siksi koulutus ja tutkimus ovat erityissuojelussa talouden tasapainotustalkoissa. Tulevien sukupolvien eväitä ei ole järkevää syödä. |
| Perussuomalaiset | Kaikkien tulee saada maksuton peruskoulutus perhetaustasta riippumatta. Peruskoulun ei silti pidä pyrkiä opintien lopputuloksen tasa-arvoon. Tasokurssit voitaisiin ottaa uudelleen käyttöön, ja kaikille yhteinen valtakunnallinen päättökoe. Tämä tukisi arvostelun oikeudenmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja riippumattomuuden tavoitetta, ja hillitsisi arvosana- ja koulutusinflaatiota. Digitaalisuus on hyvä renki, mutta huono isäntä. Suomi tarvitsee osaamisloikan, digiloikan sijaan. Digitaalinen opetus toki tukee oppilasta, joka hallitsee jo perusasiat. Alakoululaiset eivät tarvitse digilaitteita eivätkä -ohjelmia lainkaan. Ohjelmointia, tietoturva-asioita ym. tulee opettaa koulussa, mutta ei niin, että se haittaa varsinaisten oppisisältöjen omaksumista. Jokaiselle lapselle tulee taata mahdollisuus tehdä kotitehtävänsä ja läksynsä ilman verkkoa tai sähköisiä alustoja. Peruskoulua on alusta asti kehitetty hitaimmin etenevien ehdoilla. Heikkoja oppilaita pitää jatkossa tukea kuten tähänkin asti, mutta myös normaalijakauman toiseen päähän sijoittuvat nuoret ansaitsevat erityishuomiota. Tasokurssien ja valtakunnallisten päättökokeiden ansiosta oppivelvollisuus olisi nykyistä helpompi suorittaa myös etuajassa. Oppivelvollisuutta ei ylipäätään tule määritellä vuosien, vaan saavutettujen ja selkeästi osoitettujen oppimistulosten mukaan. |
| Vihreät | Vihreät on esittänyt kynnyskysymyksenä hallitukseen lähtemiselle, että koulutuksesta ei leikata. Vihreät ovat sitoutuneet siihen, että vuoteen 2035 mennessä valtion talous on tasapainossa, Suomi on hiilineutraali hyvinvointivaltio, luontokato on pysäytetty ja ihmiset voivat hyvin. Emme voi irrottaa taloutta ja ympäristöä toisistaan, sillä ne kulkevat käsi kädessä. Vihreät tasapainottaisi valtion taloutta ensi kaudella kuudella miljardilla eurolla, mutta tekisimme sen niin, että koulutuksesta tai heikossa asemassa olevilta ei leikata. Esityksemme sisältää esimerkiksi työllisyysasteen noston 80 prosenttiin, leikkauksia ympäristölle ja ilmastolle haitallisiin tukiin ja veronkorotuksia terveydelle haitallisiin elintarvikkeisiin, kuten sokeriin ja kovaan rasvaan. Työllisyysaste on nostettava 80 prosenttiin. Tämä on rakenteellisista uudistuksista tärkein ja pienentäisi kestävyysvajetta jo yksinään liki kolmella miljardilla eurolla. Tämän saavuttamiseksi kolme asiaa on ylitse muiden: koulutus, koulutus ja koulutus. Tarvitsemme panostuksia kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta lähtien aina tutkimus- ja kehitystyöhön. |
| RKP | Varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta ei saa leikata. Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin perustana on yhdenvertainen laadukas koulutus sekä korkealaatuinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Siksi Sipilän hallituksen rajuja koulutusleikkauksia ei tule toistaa. Kaikkein keskeisintä on nyt saada aikaan kahden prosentin vuosittainen kasvu ja nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. On hyvä muistaa, että yhden prosentin korotus työllisyysasteessa on noin miljardi euroa enemmän valtion kassassa. Työvoiman saatavuus on yksi kasvun suurimmista esteistä, ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta on poistettava. |
| KD | Tulevalla vaalikaudella on laadittava kahden vaalikauden yli ulottuva julkisen velan taittamiseen tähtäävä ohjelma, jotta palvelut voidaan tulevaisuudessa turvata. Talouden tasapainottamisessa tarvitaan sekä menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista että työllisyyden- ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin. KD ei tue koulutukseen tehtäviä leikkauksia. KD:n vaihtoehtobudjetti esittelee 2 miljardin edestä näitä sopeutustoimia. Siihen pääsee tutustumaan tästä linkistä. Tärkeinä keinoina näemme työllisyyden lisäämisen ja kannustinloukkujen poistaminen on yksi siihen tähtäävistä keinoista. Työnteon tulee olla aina kannattavaa. Eduskuntaryhmämme tuore yrittäjyyspaketti tuo myös esille keinoja talouden tasapainottamiseksi yrityksien toimintaedellytyksiä parantamalla. Mitä enemmän yritysten ja sitä kautta koko talouden kasvupotentiaalista saadaan irti, sitä vähemmän tarvitaan kipeitä leikkauksia ja veronkorotuksia. |
| Keskusta | Hyvinvointiyhteiskunta laadukkaine koulutuspalveluineen voi olla olemassa vain, jos kansantalous ja julkinen talous ovat kunnossa. Hyvinvointia ei voi rakentaa jatkuvan velkaantumisen varaan. Julkinen talous tulee vakauttaa normaaliolojen vallitessa kahdessa seuraavassa vaalikaudessa. Siihen tarvitaan niin valtion menojen priorisointia, rahankäytön tehostamista, tuottavuustoimia, säästöjä, verojen (lähinnä haittaverojen) korottamista kuin työllisyyden ja talouskasvun vauhdittamistakin. Työnteon ja yrittämisen verotusta Keskusta ei halua kiristää. Keskusta on kertonut avoimesti, että talouden sopeutuksessa emme sulje etukäteen mitään sektoria pois. Koulutuksen osalta emme halua kohdistaa mahdollisia säästöjä peruskouluun. |
| Vasemmistoliitto | Emme missään nimessä leikkaisi koulutuksesta. Moni muu puolue on lupaillut myös, ettei koulutukseen koskettaisi, mutta heidän lupauksensa eivät herätä luottamusta – kun sosiaaliturvaan, terveyspalveluihin tai mihinkään muuhunkaan ei kosketa, niin mistä massiiviset leikkaukset sitten otetaan? Vasemmistoliiton mielestä valtiontalouden tasapainottaminen pitää tehdä oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Tavoittelemme satojen miljoonien satsausta oppimisen tukeen, varhaiskasvatukseen ja korkeakouluille. Esitämme vaaliohjelmassamme kaikille menolisäyksille rahoituksen sekä keinot alijäämän pienentämiseen. Tasapainottamistoimien pääpainopisteen tulee olla tuloissa sekä tuottavuuden parantamisessa. |
Lähteet
Kaisa Vatanen (SDP), Santeri Lohi (Kokoomus), Arto Luukkanen (Perussuomalaiset), Sarianna Mankki (Vihreät), Andreas Elfvin (RKP), Marjo Loponen ja Sari Essayah (KD), Ilkka Miettinen (Keskusta), Henrik Jaakkola (Vasemmistoliitto)
Tilaa Dimension uutiskirje – saat sähköpostiisi aina kuunvaihteessa koosteen tuoreimmista artikkeleista
