Kansainväliset kemiaolympialaiset IChO 2020
Kansainväliset kemiaolympialaiset eli IChO (International Chemistry Olympiad) järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisissa merkeissä ja aivan eri tavalla kuin yleensä. IChO on maailman lukioikäisten välinen kemiakilpailu, jossa kilpaillaan kaksiosaisella kokeella: teoreettisella sekä kokeellisella osalla. Vuosittain järjestettävä tapahtuma kilpaillaan joka vuosi eri valtioissa, ja tänä vuonna järjestämisvastuussa oli Turkki.
Tänä vuonna Covid-19 -pandemia kuitenkin muutti kilpailua paljon. Koska pandemian aikaan matkustaminen, eikä siten kilpailun järjestäminen isona tapahtumana ollut turvallista, 52. IChO kilpailtiin tänä vuonna etänä. Kokeellinen osuus jäi kilpailusta kokonaan pois, sillä sitä ei olisi pystytty järjestämään kaikissa osallistujamaissa vaaditulla tavalla. Nyt IChO koostui siis vain teoreettisesta kokeesta. IChO:n lisäksi pohjoismailla on myöskin oma kemiakilpailu NChO (Nordic Chemistry Olympiad). Tänä vuonna viidennestä NChO:sta olisi ollut vastuussa Islanti, mutta kilpailu lykättiin vuoteen 2021.
Tänä vuonna IChO:on osallistui kuusikymmentä maata, ja kilpailijoita oli puolestaan 231. Pandemia karsi osallistujamääriä paljon, sillä yleensä osallistujamaiden määrä on noin 80. Suomen olympiajoukkueeseen valittiin Altti Mäkelä (Rauman lyseon lukio, mutta kevään 2019 ylioppilas ja suoritti asepalveluksen kuluneena vuonna), Samuel Klaver (Ressun lukio), Samu Huovinen (Joensuun normaalikoulu/Otaniemen lukio) ja Netta Karjalainen (Savonlinnan lyseon lukio).
Tämän vuotinen IChO oli tarkoitus järjestää Turkissa Istanbulissa. Suomen olympiajoukkue aloitti kilpailuihin valmentautumisen joukkueen päävalmentaja Kjell Knapaksen johdolla jo joulukuussa valmennusleirillä Helsingissä. Saimme pitää joulukuisen valmennusleirimme ilman huolta Helsingin yliopistolla Chemicumilla. Valmennusviikon aikana pääsimme aloittamaan kilpailuihin valmistautumisen niin teorian, kuin kokeellistenkin töiden osalta. Leiriviikon jälkeen saimme valmennustehtäviä kotona tehtäviksi. Lähtiessämme joulukuun leiriltä odotimme kovasti tulevia valmennusleirejä, joita oli tarkoitus pitää valituille kilpailijoille vähintään kaksi. Emme kuitenkaan tuolloin arvanneet, että joulukuun leiri jäisi meidän ainoaksi normaaliksi valmennukseksemme, emmekä esimerkiksi pääsisi tekemään enää kokeellisia töitä.
Alkukeväästä alkoi epävarmuus, sillä Covid-19 alkoi levitä. Aluksi IChO:n järjestäjät suhtautuivat luottavaisin mielin kesällä järjestettäviin kilpailuihin. Tuolloin varmaan kukaan ei halunnut ajatella, että pandemia riepottelisi meitä vielä kesällä yhtä pahasti. Maaliskuussa taudin takia lähes koko Suomi laitettiin kuitenkin kiinni. Valmennuksemme siirtyi silloin kokonaan etäopiskeluksi, joka tarkoitti valmennustehtävien tekemistä yksin kotona. Normaalitilanteessa valmennus olisi tapahtunut Kumpulassa järjestettävillä valmennusleireillä ja kotitehtäviä tekemällä. Nyt pystyimme pitämään vain kaksi etävalmennusviikkoa, joiden aikana meille järjestettiin etäluentoja Zoomissa.
Koko valmennuskevät oli aikaa epätietoisuudessa, koska emme tienneet, pystytäänkö koko kilpailua edes järjestämään. Tämä heikensi varmasti monen valmennettavan opiskelumotivaatiota, sillä emme ajoittain tienneet, opiskelemmeko aivan turhaan, jos kilpailuita ei pidetäkään. Alkukesästä tuli kuitenkin varmistus; Kilpailut pidettäisiin, mutta ne olisivatkin aivan erilaiset, mitä olimme odottaneet. Suorittaisimme kokeen etänä valvonnan alla, emmekä pääsisi tekemään kokeellista osuutta ollenkaan. Olimme kaikki pettyneitä, sillä olimme odottaneet kovasti Turkin-matkaa, uusiin ihmisiin tutustumista ja kilpailukokemusta paikan päällä.
Tilanteesta johtuen joukkueenvalintakin tehtiin etänä. Etäopiskelu ja tilanteen epävarmuus olivat karsineet valmennettavien määrää, mutta osa valmennettavista oli kuitenkin jaksanut harjoitella ahkerasti, ja ahkera työ palkittiinkin joukkueeseen pääsyllä.
Turkkiin matkustamisen sijaan päädyimme tekemään kokeen Helsingin yliopistolla Chemicumissa, samassa paikassa missä pidimme ainoan normaalin valmennusleirimme. Kymmenen päivän kilpailumatka Turkkiin vaihtui siis päivän reissuksi Helsinkiin, jonne joukkuelaiset, jotka asuivat kauempana, saapuivat jo päivää aiemmin. Pääkaupunkiseudulla asuvat joukkuelaiset matkustivat kilpailupäivän aamuna Kumpulan kampukselle. Meidät haettiin Chemicumin pääovilta luokkatilaan, jonne oli jokaiselle varattu oma kokeen suorituspaikka. Kokeessa meillä sai olla mukana vain kynä, pyyhekumi ja ei-ohjelmoitava laskin. Koeaika oli viisi tuntia. Koko kokeen ajan meillä oli kameravalvontayhteys Turkkiin. Kokeen jälkeen vastauksemme skannattiin ja lähetettiin sähköisesti tarkistettaviksi.
IChO:ssa palkinnot jaetaan siten, että kultaa saa 10% kilpailijoista, hopeaa 20% ja pronssia 30%. Lisäksi kilpailijat voivat saada kunniamainintoja. Kukaan joukkueestamme ei päässyt tänä vuonna palkintosijoille, ja siihen vaikutti varmasti niin kokeellisen osuuden puuttuminen, kuin myös epätietoisuus valmennuksen aikana siitä, järjestetäänkö IChO:a ollenkaan.
Turkissa olisimme päässeet kokemaan avaus- sekä lopetusseremonian, palkintojenjakotilaisuuden, yhteisiä aktiviteettejä muiden kilpailijoiden kanssa, kulttuuriretkiä, sekä paljon muuta. Nyt avausseremoniaa tai muita ohjelmanumeroita ei ollut, vain ainoastaan palkintojenjako tuli myöhemmin nähtäville YouTubeen. Koska emme päässeet kokemaan IChO:sta muuta kuin teoriakokeen, joukkueemme valmentajat järjestivät meille ravintolaillallisen kilpailupäivän päätteeksi Helsingissä. Pääsimme syömään Manhattan Steak Houseen, jossa vietimme yhdessä kilpailijoiden ja valmentajien kanssa mukavan illan keskustellen kokeesta, etävalmennuksesta ja kilpailijoiden jatko-opintosuunnitelmista.
Aloituskuva: Netta Karjalainen aloitti tänä syksynä kemian opinnot kemian kandiohjelmassa Helsingin Yliopistossa. Tässä on menossa kemian perustyöt -kurssin orgaanisen kemian osuus. Kuvaaja Kati Ahokas
