Haastattelu: Opetusministeri Li Andersson

Tapasin MAOLin puheenjohtaja Tarja Ylivuoren kanssa opetusministeri Li Anderssonin 20.8.2019. Tapaamisessa ministerille luovutettiin MAOLin hallituksen laatima kirje sekä haastateltiin ministeriä. Haastattelun kysymykset painottuivat matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opetukseen ja oppimiseen.

Koulutus ja sivistys on tärkeintä

Kesäkuussa opetusministerin työn aloittanut Li Andersson halusi tehtävän, koska koulutus ja sivistys on hänen mielestään tärkeintä. Monet julkisessa keskustelussa olevat asiat, kuten Suomen tulevaisuus, polarisaatio tai työllisyys, palautuvat ministerin mukaan koulutukseen. Koulutuksen avulla nuorille yhteiskunnan jäsenille pystytään antamaan mahdollisimman hyvät lähtökohdat omaan tulevaisuuteen. Opetusministerillä on mielestään vastuullaan maan tärkeimmät palvelut.

Matematiikkaa tarvitaan arjessa

Omilta kouluajoiltaan Li Anderssonille on jäänyt mieleen matematiikan soveltaminen arkisiin tilanteisiin. Lottoaminen jäi, kun lukion matematiikassa laskettiin todennäköisyyksiä lottovoitoille. Käytännön matematiikan taitoja opetusministeri osoitti ratkaistessaan budjettiesitykseen liittyvän prosenttilaskun.

Vastauksen – noin neljä prosenttia – opetusministeri Li Andersson sai laskemalla ensin kuinka paljon on kymmenen prosenttia budjetin loppusummasta ja päättelemällä tästä tuloksen.
Opetustilat, välineet ja ryhmäkoot ovat kuntien vastuulla

Fysiikan ja kemian opiskeluun kuuluu sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien mukaan oppijoiden oma kokeellinen työskentely. Kaikissa kouluissa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä kokeelliseen työskentelyyn soveltuvia tiloja ja välineitä. MAOL julkaisi tähän liittyvän kannanoton haastattelua edeltävänä päivänä.

Opetusministerin mukaan riittävän hyvien opetustilojen ja välineiden tarjoamien on kuntien tehtävä. Puutteellisten opetustilojen ongelmaan ministeri ehdottaa ratkaisuksi yhteistyötä kunnan muiden toimijoiden kuten esimerkiksi yritysten kanssa.

Opetusryhmien kokoja ei ministerin mukaan ole määrätty laissa, koska on haluttu jättää koulutuksenjärjestäjille ja opettajille vapautta järjestää ryhmäkoot kussakin koulussa tai opetustilanteessa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tämä ei kuitenkaan ministerin mukaan tarkoita sitä, että haluttaisiin antaa vapaat kädet tai että ryhmäkoot olisivat merkityksettömiä. Valtion tavoitteena on tukea koulutuksenjärjestäjiä siinä, että opetusryhmät saadaan pysymään mahdollisimman pieninä. Li Anderssonin mukaan pienet ryhmät mahdollistavat sellaisen opetuksen, jossa opettaja voi aidosti keskittyä oppilaisiin ja pystyy huomioimaan eri oppijoiden yksilölliset tarpeet. Riittävän pienet ryhmäkoot ovat opetusministerin mukaan tarpeen myös lahjakkaiden oppijoiden tukemisessa.

Tietotekniikan opiskelu

MAOL haluaa tietotekniikan oppiaineeksi, jolla on oma opetussuunnitelma ja jota opettaa pätevä aineenopettaja.
Miksi tietotekniikka ei ole perusopetuksessa pakollinen oppiaine?

Matematiikan koe ylioppilastutkinnossa

Hallitusohjelman mukaan toisen kotimaisen kielen koe tulee ylioppilastutkinnossa pakolliseksi.
Varför är matematik inte obligatorisk i studentexamen?

Kaikkien ei tarvitse opiskella pitkää matematiikkaa

Opetusministeri Li Andersson pitää pitkän matematiikan opiskelua tärkeänä sekä Suomen tulevaisuuden kannalta että yleissivistyksen näkökulmasta. Korkeakoulujen pisteytystyökalun ympärillä käytävästä julkisesta keskustelusta opetusministeri on huolissaan, koska keskustelu on luonut sellaista kuvaa, että pitkä matematiikka antaisi automaattisesti muita aineita paremmat edellytykset hakeutua jatko-opintoihin. Tämä ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus, vaan edelleen tärkeintä on se, että opiskelijat valitsevat sellaisia aineita, joista ovat motivoituneita ja kiinnostuneita ja näistä aineista keskitytään kirjoittamaan hyvä arvosana. Ministerin mukaan pisteytystyökalusta käytävässä keskustelussa lähdetään yleensä pitkän matematiikan ällästä, jota kaikki eivät kuitenkaan voi saada.

Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on yleissivistystä

Julkinen mielikuva yleissivistyksestä on opetusministerin mukaan virheellisesti lähinnä historian, taiteen ja kirjallisuuden tuntemusta. Matemaattis-luonnontieteellisellä ajattelulla ja osaamisella on ministerin mukaan todella suuri merkitys yleissivistyksessä. Tällä osaamisella on myös suora kytkös meidän arkeemme ja tästäkin näkökulmasta matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on yleissivistyksessä tärkeää.

Dimensio kiittää opetusministeri Li Anderssonia haastattelusta.

Kirjoittaja